AnestesiologiaAnestesiologia on lääketieteen erikoisala, jonka osa-alueisiin kuuluu anestesia, kivunhoito, tehohoito ja ensihoito. Yhteistä näille alueille on tarve hallita potilaan peruselintoimintoja tehokkaasti lääkkeiden, pientoimenpiteiden ja laitteiden avulla. Kliinisen erikoisalan virallinen nimi on Suomessa anestesiologia ja tehohoito ja alan erikoislääkäreitä kutsutaan yleisesti anestesiologeiksi tai roolista ja erityispätevöitymisestä riippuen esimerkiksi tehohoito- tai ensihoitolääkäreiksi. Osa-alueetAnestesiaAnestesiatoiminnalla tarkoitetaan leikkausten ja muiden toimenpiteiden mahdollistamiseksi annettavaa puudutusta, kipulääkitystä, nukutusta (yleisanestesia) tai sedaatiota sekä peruselintoimintojen (hengityksen, verenkierron, tajunnan, munuaisten ja maksan toiminnan) valvontaa ja hoitoa näiden toimenpiteiden yhteydessä. TehohoitoTehohoito tarkoittaa kriittisesti sairaan potilaan peruselintoimintojen tukemista, kunnes tehohoidon tarpeen aiheuttanut äkillinen sairaus paranee. Tehohoidossa käytetään tarvittaessa muun muassa hengitystä, verenkiertoa, munuaisia, maksaa ja aivoja tukevia lääkkeitä ja laitteita (esimerkiksi ventilaattorihoito ja keinomunuaishoito). Tehohoito aloitetaan yleensä sairaankuljetuksen aikana tai päivystyspoliklinikalla ja sitä jatketaan teho-osastoilla ja valvontaosastoilla. Tehohoidosta vastaavilla lääkäreillä on useimmiten anestesiologian, sisätautien tai lastentautien alan erikoislääkärikoulutus ja lisäksi 2-vuotinen lisäkoulutus tehohoidon alalta (tehohoidon erityispätevyys tai lisäkoulutus). KivunhoitoKivunhoidon alaan kuuluu pitkittyneiden kiputilojen, kuten kroonisen kivun tai syöpäkivun, hallinta. Useissa keskussairaaloissa toimii kivunhallintaan erikoistuneita poliklinikoita. EnsihoitoEnsihoitoon kuuluu ensiapu ja ensihoito äkillisissä vaikeissa sairaustiloissa ja tapaturmissa sairaalan ulkopuolella sekä sairaalassa, kuten esimerkiksi elvytys ja osallistuminen katastrofitilanteiden hoitoon yhdessä muun pelastustoiminnan kanssa. Lisäkoulutusohjelmat ja erityispätevyydetAnestesiologit voivat pätevöityä tai kouluttautua Suomessa seuraaville osa-alueille[1][2]:
ToimintaympäristötAnestesiologit voivat työskennellä seuraavissa terveydenhuollon yksiköissä ja toimintaympäristöissä[3]:
OngelmatAnestesian toteuttamiseen liittyvät muun muassa seuraavat ongelmat[3]:
Tehohoidossa anestesiologit hoitavat esimerkiksi seuraavia ongelmia[3]:
MenetelmätElinhäiriöiden hoitoAnestesiologiassa käytetään muun muassa seuraavia hengityksen hallintamenetelmiä[3]:
Nestehoito on anestesiologian ydinaluetta. Nestehoidossa käytettäviin infuusionesteisiin kuuluu seuraavia valmisteita[3]:
Jos potilaan verenkuva ei vastaa asetettuja tavoitteita, voidaan infuusionesteiden lisäksi tehdä verensiirtoja. Verituotteisiin kuuluvat punasolut, trombosyyttivalmisteet ja plasmavalmisteet.[3] Munuaisten korvaushoitoa voidaan toteuttaa hemodialyysillä tai hemodiafiltraatiolla.[3] Kanylointi, katetrointi ja pistoksetErilaiset suonikanyloinnit kuuluvat anestesiologin perusmenetelmiin parhaan annostelu-, mittaus- ja näytteenottoreitin saamiseksi. Näihin kuuluvat seuraavat[3]:
Puudutusten käyttö yleistyy leikkauksissa ja kivun hoidossa. Anestesiologiassa suoritettuihin puudutuksiin kuuluvat esimerkiksi[3]:
Mittaus ja valvontaHengityksen valvontamenetelmiin kuuluvat muun muassa[3]:
Verenkierron tilaa voidaan valvoa seuraavilla menetelmillä[3]:
Myös aivojen toiminnan valvontaan on käytössä useita menetelmiä kuten[3]:
Kehon lämpötilaa voidaan mitata eri paikoista sen mukaan, ollaanko kiinnostuneita keskeisten vai ääreisosien lämpötilasta ja kuinka herkkä mittauksen on tarve olla lämpötilan muutoksille. Mittausmenetelmiin kuuluvat muun muassa[3]:
Munuaisten toimintaa voidaan tarvittaessa valvoa seuraamalla virtsaneritystä esimerkiksi tunneittain (tuntidiureesi) virtsakatetrin kautta[3]. LääkehoitoKivunhoitoon anestesiologiassa käytetään muun muassa seuraavia tavanomaisia lääkeaineita[3]:
Opioideja käytetään myös anestesiassa sedatoivina ja kipua lievittävinä aineina. Anestesiassa opioideista eniten käytettyjä ovat seuraavat[3]:
Puudutuksissa käytettyihin lääkeaineisiin, puudutteisiin, kuuluvat esimerkiksi[3]:
Laskimoon annosteltaviin anestesia-aineisiin kuuluvat[3]:
Inhaloitavia anestesia-aineita taas ovat muun muassa[3]:
Liikkumattomuuden turvaamiseksi käytetään anestesiassa myös lihasrelaksantteja, joihin kuuluvat muun muassa[3]:
Täsmällistä, automaattista ja jatkuvaa annostelua varten anestesiologiassa käytetään infuusio- ja ruiskupumppuja, kivunhoidossa myös potilasohjattuja ruiskupumppuja (PCA)[3]. Ensihoitotoimenpiteet
Lähteet
Aiheesta muuallaWikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anestesiologia.
|