|
B. H. Päivänsalo Bror Hannes (B. H.) Päivänsalo (vuoteen 1906 Helander; 1. tammikuuta 1875 Turku – 23. elokuuta 1933) oli suomalainen pappi, kansanedustaja ja kirjailija sekä v. 1926 perustetun Suomen sisälähetysliiton perustaja.[1] HenkilöhistoriaPäivänsalon vanhemmat olivat kenkäkauppias Johan Helander ja Augusta Magdalena Jansson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1895, teologian kandidaatiksi 1898, teologian lisensiaatiksi 1894 ja teologian tohtoriksi 1907. Päivänsalo vihittiin papiksi 1899. Hän teki opintomatkoja Egyptiin ja Palestiinaan 1927 ja 1929 sekä Kreikkaan ja Vähään Aasiaan 1928. Päivänsalo toimi Heinolan opettajaseminaarin uskonnon ja historian lehtorina 1901–1907 sekä Helsingin kaupunkilähetyksen johtajana 1906–1917 ja 1921–1933. Hän oli Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kappalaisena 1915–1917 ja Kuopion maaseurakunnan kirkkoherrana 1917–1921. Päivänsalo oli suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustajana 1917–1918 (Kuopion läänin läntinen vaalipiiri) ja 1929–1933 (Uudenmaan läänin vaalipiiri). Hän kuului myös Helsingin kaupunginvaltuustoon. Vuonna 1924 Päivänsalo vastusti uskonnollisin perustein polttohautauksen käyttöönottoa Suomessa. Hänen mielestään ruumiiden polttaminen oli sekä kristinuskon historiaa että sen henkeä vastaan.[2] Päivänsalon puoliso oli Laina Elisabet Leidenius.[3] Päivänsalon poikia olivat Suomen kristillisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja Olavi Päivänsalo (1916–1984), Pornaisten kirkkoherra Armo Päivänsalo (1902–1973), kasvatustieteen professori Paavo Päivänsalo (1918–2004) ja Helsingin Kaupunkilähetyksen johtaja, teologian tohtori Veikko Päivänsalo (1903–1978).[4] Bror Hannes Päivänsalon pojanpoika on tietokirjailija ja kristinuskon puolustaja Martti Päivänsalo. Päivänsalon tyttärestä Rauha Aulikki Päivänsalosta (s. 1904) tuli lääkäri.[3] Kauppaneuvos Hugo Helander oli puolestaan Bror Hannes Päivänsalon veli.[5] Teoksia
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat |
