|
Carrie (vuoden 1976 elokuva)
Carrie (esitetty myös nimellä Kiusaajat)[2] on Brian De Palman ohjaama kauhuelokuva vuodelta 1976. Se perustuu kirjailija Stephen Kingin samannimiseen esikoisteokseen. Valmistuttuaan Carrie oli Yhdysvalloissa erittäin suosittu nuorison keskuudessa.[3] Suomessa elokuva sai ensi-iltansa vasta vuonna 1991, 15 vuotta valmistumisensa jälkeen.[4] Siihen asti elokuvasensuuri kielsi sen ”raaistavana”.[5] Lokakuussa 2013 tuli ensi-iltaan elokuvasta tehty uusintafilmatisointi.[6] JuoniVaroitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elokuva kertoo nuoresta Carriesta. Hänen äitinsä on ankara uskovainen, ja hän itse on kiusattu hylkiö koulussaan. Tilanne alkaa riistäytyä käsistä, kun hänellä alkavat kuukautiset; muut tytöt pilkkaavat häntä, koska heille ne ovat maailman luonnollisin asia. Carrie joutuu kotonaankin vainon kohteeksi, hänen äitinsä kun on sitä mieltä, että jos tytär olisi pysynyt viattomana, eivät kuukautiset eli naisen syntisyyden merkki olisi koskaan alkaneet. Tytön elämä muuttuu silkaksi helvetiksi. Pian Carrie huomaa omaavansa psykokineettisiä kykyjä, jotka aktivoituvat hänen suuttuessaan. Koulutoverit päättävät järjestää hänelle raakamaisen ”opetuksen” eli Carrie valitaan juhlien kuningattareksi – joka saa juuri huippuhetkellä astiallisen sianverta päälleen. Muiden tyttöjen aloittaessa inhottavan pilkkanaurun Carrien yliluonnolliset voimat muuttavat juhlapaikan ja sen ympäristön liekehtiväksi helvetiksi. Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Roolit
ArvioitaTurun Sanomien Tapani Maskula kirjoitti Carrien uusintakierroksen yhteydessä 2005, ettei se ehkä ole Brian De Palman hienostunein elokuva, mutta sivaltaa tehokkaasti ankaria kasvatusmenetelmiä: ”Varmalla psykologisella vaistolla se osoittaa, miten syyllistävään seksuaalisuuteen liittyvät salailut ja syntisiksi leimaavat ennakkoluulot estävät ihmisen henkisen kypsymisen sekä hyväksymisen kehossa tapahtuviin luonnollisiin fyysisiin muutoksiin.”[7] Helsingin Sanomissa 1993 Mikael Fränti kirjoitti Hitchcockin keinoihin ihastuneen De Palman yltävän Carriessa esikuvansa tasolle paremmin kuin missään muussa siihenastisessa elokuvassaan. Hän näki vaikutteita etenkin elokuvista Mies joka tiesi liikaa, Marnie ja Psyko. Fränti kehui myös Sissy Spacekia, joka hänestä tekee Carrien hahmosta paljon sympaattisemman kuin King romaanissaan. ”Elokuva on kutkuttava kokonaisesitys amerikkalaisesta koulusta, sen sisäisestä hierarkiasta ja henkisestä kasvualustasta.”[8] Lähteet
Aiheesta muualla
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
