|
Eliseo Salazar
Eliseo Salazar Valenzuela (s. 14. marraskuuta 1954 Santiago, Chile) on entinen chileläinen autourheilija ja Formula 1 -kuljettaja.[1][2] Hän osallistui 37 osakilpailuun, joissa saavutti kolme MM-pistettä.[1] UraAlkuvaiheetSalazar ajoi uransa alkuvaiheissa 1970-luvulla pienempiä formulasarjoja sekä vakioautoja Etelä-Amerikassa ja Britanniassa, joissa otti myös voittoja.[2][3] Vielä Britannian Formula 3-sarjassa hän menestyi heikosti, mutta vaihtaessaan Aurora Britannian Formula 1 Championship -sarjaan kaudeksi 1980 hän taisteli mestaruudesta Emilio de Villotaa vastaan sijoittuen lopulta sarjan toiseksi.[2][3] Formula 1Kaudeksi 1981 Salazar sai ajopaikan Marchilta, mutta tallin auto osoittautui heikoksi (San Marinon GP:ssä hän pääsi mukaan kilpailuun, joka päättyi keskeytykseen).[2][4] Kesken kauden hän vaihtoi Ensignille ja ajoi Hollannin GP:ssä uransa ensimmäisen MM-pisteen.[2][5] Seuraavaksi kaudeksi tallipaikka vaihtui jälleen ATS:ksi, jonka autolla hän ajoi viidesti maaliin ollen parhaimmillaan viides San Marinon GP:ssä.[6] Hän keräsi kauden aikana 2 MM-pistettä.[1] Salazar muistetaan kenties parhaiten tappelusta Nelson Piquet'n kanssa Saksan GP:ssa 1982.[1] Tilanne kehittyi, kun kilpailua johtanut Piquet oli ohittamassa Salazaria kierroksella ja Salazar törmäsi Piquen autoon.[7] Törmäys johti molempien keskeytykseen ja tilanteesta suuttunut Piquet hyökkäsi Salazarin kimppuun.[8][9] Kaudella 1983 Salazar ajoi kilpailukyvyttömällä RAM-tallin autolla vain kahdessa ensimmäisessä osakilpailussa (loput päättyivät karsiutumiseen).[1][2] F1-tulokset(avain)
Formula 3000 ja kestävyysajotHeikon F1-menestyksen myötä Salazar kokeili 1980–1990–lukujen aikana myös kestävyysajoja ajamalla Le Mansin 24 tunnin ajoja, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki päättyivät keskeytyksiin.[3][11][12][13][14][15][16] Vuoden 1997 ajoissa hänen autokuntaansa kuuluivat Jésus Pareja ja Harri Toivonen.[17][18] Salazar teki paluun formulasarjoihin ajamalla kausina 1986 ja 1987 Formula 3000:ia, josta parhaana tuloksena oli neljäs sija Birminghamin Super Prix -kilpailusta kaudella 1986.[2] YhdysvaltalaissarjatSalazarin ura keskittyi 1990–luvun puolivälistä lähtien 2000–luvun alkuun saakka yhdysvaltalaisiin autosarjoihin kuten IMSA:aan, Indy Racing Leagueen (IRL) sekä Amerikan Le Mansiin.[2][3][19] Indy Carin ja IRL:n osalta Salazar ajoi, muun muassa Lolan ja Dallaran valmistamilla autoilla, joilla voitti vuoden 1997 Las Vegasin kilpailun ja sijoittui lisäksi muutaman kerran palkintokorokkeelle.[3][19][20][21][22] Salazar osallistui myös Indy 500-kilpailuun kuudesti, joista parhaimmaksi tulokseksi jäi kolmas sija vuoden 2000 kilpailusta.[23][24] Huhtikuussa 2002 hän joutui testionnettomuuteen ja sai vaurioita rintakehäänsä, minkä seurauksena pääsi ajamaan vasta heinäkuussa Nashvillen osakilpailuun.[2][25][26] Hän lopetti IRL-sarjassa ajamisen saman kauden jälkeen ja on ajanut vain satunnaisesti urheiluautoja.[3][19] RalliSalazar on osallistunut myös Dakar-ralliin vuosina 2009 ja 2011 sekä rallin MM-sarjaan vuonna 2012.[3][27][28][29] Hänen sijoituksensa WRC:n Argentiinan rallissa Prodrive–Minin autolla oli 12.[30] MuutaSalazar on järjestänyt SoloRace-ajoja, joiden tarkoituksena on turvallinen kilpaileminen suljetuilla alueilla, esimerkiksi parkkipaikoilla, sekä laittomien katukilpailujen vähentäminen.[31][32] Lisäksi hän sai kunnianosoituksena koeajaa Formula E -autoa Santiagon katuradalla ennen sarjan varsinaista ePrix-kisaa.[33] Chilessä Salazar on tunnettu myös 1990-luvun televisio-ohjelmasta Video Loco eli Chilen hauskoista kotivideoista, jossa hän toimi studion paneelikeskustelijana yhdessä muiden chileläisten julkkisten kanssa.[34] Lähteet
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
