Indeksirahasto

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Indeksirahasto on indeksisijoittamiseen tarkoitettu sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi. Passiivisen hallinnoinnin takia indeksirahasto on kuluiltaan aktiivista rahastoa edullisempi, sitä saatetaan siksi kutsua myös passiivirahastoksi. Pitkäaikaissäästäjän kannalta pienet kulut ovat erittäin tärkeitä, sillä kulut ovat suoraan pois tuotosta. Indeksirahastojen hallinnointipalkkiot ovat noin 0,5 %:n luokkaa ja merkintäpalkkio ilmainen tai prosentin osia. Vastaavien aktiivisten osakerahastojen merkintä- ja lunastuspalkkiot vaihtelevat paljon. Hallinnointipalkkio on niissä yleensä 1,4–2,0 %:n välillä.

Indeksirahastojen idean keksi yhdysvaltalainen John C. Bogle, joka perusti vuonna 1975 niitä tarjonneen ja maailman suurimmaksi kasvaneen Vanguard-sijoitusrahastoyhtiön.^[1]

Indeksirahastot ovat hyvin samankaltaisia kuin indeksiosuusrahastot eli ETF:t. Muutamia eroja kuitenkin on:

• Indeksirahastoa merkitään samalla tavalla kuin aktiivisesti hallinnoitua osakerahastoa suoraan rahastoyhtiöltä. Indeksiosuuksilla kauppaa käydään pörssin välityksellä.
• Indeksirahaston hallinnointipalkkiot ovat hieman vastaavia indeksiosuuksia korkeampia.
• Indeksirahasto sijoittaa osingot automaattisesti uudelleen. Indeksiosuusrahastot tekevät näin vain harvoin.
• Indeksiosuuksista ei peritä lainkaan merkintä- ja lunastuspalkkiota, kun taas eräät indeksirahastot tekevät näin.
• Indeksiosuuksilla käydään kauppaa koko pörssipäivän ajan. Indeksirahastoille lasketaan päivän arvo kerran päivässä.

Indeksisijoittamisen etuja:

• Kustannustehokkuus
• Salkun sisältö läpinäkyvä. (Aktiiviset rahastot kertovat yleensä vain 10 suurinta sijoitusta.)
• Ei riskiä salkunhoitajan valinnoista
• Tutkitusti aktiivista osakerahastoa suurempi todennäköisyys päätyä samaan tuottoon pitkällä aikavälillä.^[2]
• Hajautus onnistuu helposti halutulle toimialalle, maanosaan jne.
• Mukaan pääsee jo pienillä summilla. (Kuukausisäästäminen indeksirahastoon järkevää pienilläkin summilla, indeksiosuuksia kannattaa ostaa kerralla vähän enemmän, esimerkiksi tuhannella eurolla riippuen kuitenkin välittäjän ottamasta palkkiosta.)
• Kaupankäynti yhtä helppoa kuin osakkeilla tai oman pankin rahastoilla.

Indeksirahastoja on tarjolla vähemmän kuin aktiivisesti sijoittavia, ja jotkut niistä eivät sovi piensijoittajille liian suuren minimisijoituksen vuoksi. Joihinkin instituutioille suunnattuihin indeksirahastoihin minimimerkintä on jopa 1 000 000 euroa. Piensijoittajille sopivia indeksirahastoja on jo myös tarjolla usealta rahastoyhtiöltä Suomessa.

Rahastoa, jota markkinoidaan aktiivisena rahastona mutta käytännössä hoidetaan kuin indeksirahastoa, kutsutaan piiloindeksirahastoksi. Aktiivisilla rahastoilla on tyypillisesti huomattavasti suuremmat niin kutsutut hallinnointikulut kuin indeksirahastoilla eli niiden hinta asiakkaalle on kalliimpi. Mikäli asiakkaalle myydään rahasto aktiivisena, mutta se onkin käytännössä passiivinen, voidaan katsoa kyseessä olevan huijaus.^[3]