|
Intianlootus
 Intianlootus (Nelumbo nucifera) on tunnettu Aasiassa kasvava vesikasvilaji, joka kuuluu lootuskasvien heimoon. Intianlootus on toinen reliktisen heimon sisältämästä, vain kahdesta jäljellä olevasta lajista, toinen on pohjoisamerikkalainen amerikanlootus (Nelumbo lutea). Lootukset on ulkonäkönsä perusteella aiemmin sijoitettu jopa samaan sukuun lumpeiden (Nymphaea) kanssa, vaikka nykyisen taksonomian mukaan ne kuuluvat eri lahkoihinkin, lootukset Proteales-lahkoon ja lumpeet Nymphaeales-lahkoon. UlkonäköIntianlootuksella on suuret kilpimäiset, vettähylkivät lehdet. Lootuksenkukat ovat suuret, punertavat ja kovakuoriaispölytteiset. Spiraalimaisesti sijaitsevia terälehtiä on 22–30, keltaisia heteitä on 200–300. Hedelmät ovat pähkinämäiset ja ne kehittyvät laajentuneeseen kukkapohjukseen uponneena. LevinneisyysIntianlootuksen luontainen levinneisyysalue kattaa Etelä- ja Kaakkois-Aasian, Iranista Koreaan ja Pohjois-Australiaan ulottavan alueen. Se sisältää muun muassa Intian, Etelä-Kiinan ja Indokiinan. HyötykäyttöIntianlootus on merkittävä hyötykasvi. Esimerkiksi sen juurta ja siemeniä käytetään ravintona aasialaisissa keittiöissä. Intianlootus on myös suosittu laji kasvitieteellisissä puutarhoissa. Suomessa lootuksen voi nähdä ainakin Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneen lummehuoneessa, missä se kasvaa muun muassa parananjättilumpeen (Victoria cruziana) kanssa.[2] Lisäksi intianlootus on suosittu koristekasvi. Sen kuivattuja kukkapohjuksia käytetään kukka-asetelmissa. Intianlootus on Intian ja Vietnamin kansalliskukka. Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
