Samana vuonna järjestettyjen Sapporon olympiakilpailujen aiheuttama pettymys sai Suomen joukkueen hajaannukseen. Osa pelaajista ei halunnut lähteä maailmanmestaruuskilpailuihin, osa taas pelasi haluttomin ottein. Turnauksessa Suomen pettymyksiksi voidaan nähdä tappio Sveitsiä vastaan maalein 2–3 ja Ruotsia vastaan maalein 1–2. Kuitenkin esimerkiksi Lauri Mononen pelasi erittäin hyvät kisat tehden 10 ottelussa 9 maalia ja antaen 6 maaliin johtanutta syöttöä. Lopulta Suomi ryhdistäytyi turnauksessa ja voitti Länsi-Saksan selvin luvuin 13–3, Sveitsin 9–1 ja Ruotsinkin 5–4. Suomi ylsi myös siihen mennessä parhaaseen maalieroonsa kansainvälisissä turnauksissa, 47–48.[1]
A-sarja
Neuvostoliiton postilaitos julkaisi maansa 25 vuotta täyttäneen jääkiekkoliiton kunniaksi oheisen postimerkin. Neuvostoliiton maajoukkueella oli vuoden 1971 jälkeen kasassa 10 maailmanmestaruutta.
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
.jpg)
