|
J. A. Hollo
Juho August Hollo (17. tammikuuta 1885 Laihia – 22. tammikuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko.[1] UraHollon vanhemmat olivat tehtaanomistaja Elias Hollo ja Susanna Widmark. Hollo pääsi ylioppilaaksi vuonna 1905 Vaasan reaalilyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1907 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi vuonna 1919 Helsingin yliopistosta.[1] Hollo oli Kristiinankaupungin ruotsalaisen yhteiskoulun opettajana vuosina 1908–1910 sekä Vaasan ruotsalaisen yhteiskoulun ja Vaasan kauppakoulun opettajana vuosina 1913–1919. Hän oli Helsingin yliopiston dosentti vuosina 1920–1930, kasvatus- ja opetusopin ylimääräinen professori vuosina 1930–1937, kasvatus- ja opetusopin virkaatekevä professori vuosina 1934 ja 1936, sekä professori vuosina 1937–1954.[1] Lisäksi Hollo oli Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan inspehtori vuosina 1930–1932 ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansleri vuosina 1951–1953.[1] Hollo oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1938.[1] Hollo tutki muun muassa Aleksis Kiveä ja suoritti suomentajana mittavan ja laadukkaaksi mainitun työn. Hän käänsi muun muassa Miguel de Cervantesin, Anatole Francen, Gustave Flaubertin, Stendhalin, Voltairen, Charles Dickensin, Jonathan Swiftin, Johann Wolfgang von Goethen, Fjodor Dostojevskin, Leo Tolstoin, Knut Hamsunin ja Friedrich Nietzschen tuotantoa suomeksi. Hän suomensi ainakin 16 kielestä.[2] Hollo oli myös merkittävä aforistikko[3], ja kasvatuksesta hän totesi: ”Kasvatus on kasvamaan saattamista.” J. A. Hollon ensimmäinen puoliso vuodesta 1910 oli Aili Armida o.s. Pihlström. Vuodesta 1920 Hollo oli avioliitossa laulajatar Iris Antonina Anna Waldenin (1899–1983) kanssa. Heidän poikiaan ovat runoilija ja kääntäjä Anselm Hollo, joka asui 1960-luvulta alkaen Yhdysvalloissa, sekä oikeustieteilijä, professori Erkki Hollo.[1] Teoksia
Katso myösLähteetHakuteokset
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
