Meksikon olympialaisten jalkapalloturnauksessa uudistettiin kilpailusääntöjä turnaukseen osallistuvien pelaajien osalta, sillä turnaukseen saivat osallistua myös ei-amatööripelaajat. Tämä oli seurausta siitä, että itäeurooppalaisten maiden pelaajat olivat valtion tukemia amatöörejä.[1]
Turnaukseen osallistui 16 maata. Karsinnoista selviytyneistä joukkueista Marokko luopui turnauksesta, sillä maa ei halunnut pelata Israelia vastaan. Marokon sijaan turnaukseen otettiin Ghana.[1][2]
Turnauksen 16 joukkuetta jaettiin neljään alkulohkoon, joiden kaksi parasta maata selviytyivät puolivälieriin. Puolivälierien suurimmasta yllätyksestä vastasi Japani, joka onnistui voittamaan Ranskan.[2] Japani saavutti lopulta pronssimitalit voitettuaan isäntämaa Meksikon pronssiottelussa Kunishige Kamamoton johdolla. Hän voitti turnauksen maalintekijätilaston seitsemällä maalillaan, kun Japani teki turnauksessa yhteensä yhdeksän maalia.[4]
Loppuottelussa Unkarin ja Bulgarian välillä nähtiin rumia otteita, ja kolme bulgarialaispelaajaa ajettiin ulos kentältä ottelun ensimmäisellä puoliajalla. Unkari voitti lopulta vajaamiehisen Bulgarian helposti.[2][5][1]
Karsinnat
Mexico Cityn olympialaisten jalkapalloturnaukseen selviytyi karsintojen kautta 14 maata. Isäntämaa Meksiko ja hallitseva olympiavoittaja Unkari pääsivät kisoihin ilman karsintoja. Muut paikat jakaantuivat siten että Euroopan karsinnoista kisoihin selviytyi 4 maata, Etelä-Amerikasta 2, Pohjios- ja Keski-Amerikasta 2 Afrikasta 3 ja Aasiasta 3.
Alkulohkot
Lohko A
Lohko B
Lohko C
Lohko D
Mitaliottelut
Puolivälierät
Välierät
Pronssiottelu
Loppuottelu
Maalintekijät
Turnauksen maalintekijätilaston voitti Japanin Kunishige Kamamoto seitsemällä maalillaan.[4]
- 7 maalia
- 6 maalia
- 4 maalia
- 3 maalia
- 2 maalia
- 1 maali
- Oma maali
Lähteet
