|
Jelena Bonner Jelena Bonner (ven. Елена Боннэр, syntyään Lusik Georgievna Alikhanova[1] 15. helmikuuta 1923 Turkmenistan[2] – 18. kesäkuuta 2011 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat) oli venäläinen ihmisoikeusaktivisti, joka tunnetaan myös rauhannobelisti Andrei Saharovin (1921–1989) vaimona. Hän jatkoi mielipideoppositiossa myös Vladimir Putinin valtakaudella arvostellen tätä voimakkaasti[2] ja syyttäen tätä uudenaikaisen stalinismin synnyttämisestä nyky-Venäjälle. Bonner vastusti myös Tšetšenian sotaa. Kun Saharoville myönnettiin 1975 Nobelin rauhanpalkinto, mutta neuvostojohto asetti hänet matkustuskieltoon, Bonner otti palkinnon vastaan Oslossa Saharovin puolesta.[3] Bonner oli pidätettynä 1984 syytettynä miehensä auttamisesta yhteydenpidossa länteen.[2] Pettymys Venäjän tilanteeseen sai Bonnerin muuttamaan Yhdysvaltoihin, jossa hän kuoli sydänleikkauksen jälkeen[3] 88-vuotiaana Bostonissa kesäkuussa 2011. Hänet tuhkattiin ja uurna haudattiin Moskovaan Vostrjakovon hautausmaalle Saharovin viereen.[4] Miehensä ohella Bonner kirjoitti muitelmiaan. Häneltä on suomennettu kaksi omaelämäkerrallista teosta: Yhdessä yksin (1991) sekä Äitejä ja tyttäriä (1993). [5] Muistelmissaan hän kertoo ajasta 1930-1980-lukujen Neuvostoliitossa: mm. puolue-eliitin elämästä, vanhempiensa pidätyksistä ja leirituomioista Hänen elämästään kerrotaan myös Andrei Saharovin muistelmissa. Lähteet
|
||||||||||||
