|
Kaura
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisestä sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle. Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa. Kaura on melko nuori viljelykasvi, jota viljelivät länsimaisen ajanlaskun alussa keltit ja germaanit. Suomalaiset oppivat kauranviljelyn germaaneilta 1300-luvulla, jolloin kauraa viljeltiin jonkin verran Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Tällöin rahvaan tuli maksaa osa papiston maksuistakin kaurana.[1] KäsittelyKaurasta valmistettuja elintarvikkeita, kuten leseitä, käsitellään usein siten, että kauran rasvoja hajottavien entsyymien toiminta estyy. Tämä parantaa kauran säilyvyyttä.[2] KulutusSuomalaiset käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 30 grammaa kauraa päivässä, mikä oli lähes neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2000[3]. Suurin osa kaurasta syödään Suomessa kaurapuuron muodossa, ja 43 prosenttia suomalaisista syö päivittäin jostain viljasta valmistetun aamupuuron[4]. RavintoarvoKauran sisältämä rasva on pääosin monityydyttymätöntä[2]. KäyttöSuurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys on ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.lähde? Suomessa on käytetty kauraa perinteisesti myös ihmisravinnoksi. Kauranjyvät höyrytetään tällöin yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan hiutaleita, jauhoa tai suurimoita. Kaurahiutaleet valmistetaan litistämällä joko kokonaisia tai katkaistuja kauranjyviä. Pikakaurahiutaleet litistetään erityisen ohuiksi, mikä nopeuttaa niiden kypsymistä.[5] Kauraa on nautittu Suomessa perinteisesti puurona tai talkkunana. Kaurasta valmistetaan lisäksi leipää, keksejä, mysliä ja kauralesettä sekä silloin tällöin myös olutta. Kaurasta valmistetaan myös kaurajuomaa, jota voidaan käyttää maidon vegaanisena korvikkeena. Kaurajuomasta valmistetaan edelleen muun muassa kasvirasvasekoitteita sekä jäätelöitä. Kauran jyvistä jää jauhatuksen yhteydessä paljon kaurankuoria. Aiemmin niitä poltettiin energian saamiseksi ja hyödynnettiin eläinten rehuna. Yksi uusi käyttökohde niille on kaurankuoripaperi, jonka materiaalista 25 prosenttia on kaurankuorta. Tämän 2020-luvun alussa kehitetyn tuotteen voi kierrättää kartonkina, ja se soveltuu myös elintarvikkeiden pakkaamiseen esimerkiksi leipäpussina.[6] TerveysvaikutuksetKaura sisältää poikkeuksellisen paljon nikkeliä, jota kolmannes Finravinto 2012 -tutkimukseen osallistuneista suomalaisista sai yli suurimman hyväksytyn määrän[7]. Nikkelin turvallisen päiväsaannin yläraja täyttyy vasta 2,5 desilitrasta kauraa[8][9], mutta nikkeliä saadaan muistakin elintarvikkeista. Kauraa on pidettu perinteisesti vatsaystävällisenä viljana. Osa ihmisistä saa kuitenkin vaikeita vatsaoireita nimenomaan kaurasta. Syyksi epäillään kauran sisältämiä kuituja.[10] Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2011 terveysväitteen, jonka mukaan noin 3 grammaa kauran sisältämää liukoista beetaglukaanikuitua päivässä alentaa kokonaiskolesterolia keskimäärin 0,13 mmol ja LDL-kolesterolia keskimäärin 0,27 mmol/L[11]. Kyseisen määrän saadakseen on nautittava 57 grammaa kauraa eli vajaat kaksi lautasellista kaurapuuroa tai 6 rkl kauralesettä[12][13]. Yhdysvaltojen ruoka- ja terveysvirasto hyväksyi vuonna 1997 markkinointiväitteen, jonka mukaan kauran sisältämä beetaglukaani-kuitu vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä. Kuitenkin vain harva muu maa hyväksyi kyseisen terveysväitteen vuoteen 2020 mennessä.[14] Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[15], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[16].
KasvatusKauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.lähde? Tuholaiset ja kasvitaudit
Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida). Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti, ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).
KauralajikkeitaErityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.lähde? Suomalaisia kauralajikkeita:[19]
Kauran hintaKauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).lähde? Lähteet
Aiheesta muualla
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
