|
Kyröskoski (taajama)
Kyröskoski on Hämeenkyrön kunnan keskustaajama, jonka keskus on samannimisen kosken länsipuolella.[2][3][4] Kyröskoski sijaitsee Kyrösjärven eteläpäässä. Kyrösjärven vedet purkautuvat Kirkkojärveen noin 6 kilometriä pitkä Pappilanjoen kautta. Taajaman kohdalla joen yläjuoksulla on noin 23 metriä putoava koski.[3][5] Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2023 lopussa Kyröskoskin taajaman pinta-ala oli 15,66 neliökilometriä ja väkiluku 6 629 asukasta.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien tai kylien rajauksesta.[6] Kyröskosken taajama on laajentunut ja taajaman asukasluku muuttunut vuosikymmenien saatossa. Vuoden 1985 väestönlaskennassa Kyröskosken taajamaan kirjattiin 3 014 asukasta. Kunnan hallinnollisena keskuksena oli 1 571 asukkaan Hämeenkyrön kirkonkylän taajama.[7][3] Sittemmin taajamarakenne on tiivistynyt ja kolmisen kilometriä etelämpänä sijaitseva, Hämeenkyrön kirkon läheisestä kirkonkylästä on tullut osa Kyröskosken taajamaa. Itäisin osa Kyröskoskesta sijaitsee Ylöjärven kaupungin puolella.[4] Kyröskosken postinumero on 39200.[8] Papilanjoen Kyröskoskea pidetään Kalevalan mainitsemana Hämeen Hälläpyöränä.[5] Koski luettiin aikoinaan Suomen mahtavimpiin. Esimerkiksi Runeberg piti sitä 1830-luvulla Suomen kauneimpana koskena. [3] Jo keskiajalla koskessa oli myllyjä.[5] Esimerkiksi 1600-luvulla koskessa toimi jauhomylly.[9] Magnus von Wrigtin kivipiirroksessa vuodelta 1854 kosken partaalla on seitsemän pientä myllyä ja kymmenen vuotta myöhemmin koskessa toimi pienehkö puuvillatehdas.[3] 1870-luvulta lähtien Kyröskoskella on toiminut puuhiomo- ja paperitehdas.[5] Koski padottiin vuonna 1907 ns. neulapadolla, ja kosken näyttävyys katosi. Sittemmin koskea valjastettiin lisää sähköntuotannon vuoksi, ja pääosan vuodesta se on lähes kuiva kalliorotko.[3][9] Aavistuksen kahlitun kosken aiemmasta mahtavuudesta saattaa saada koskinäytöksissä. Niitä järjestetään Kyrönkoskella neljästi kesäkaudella, esimerkiksi vapun- ja juhannuspäivinä. Tällöin vettä juoksutetaan koskessa puolisen tuntia patoportit auki.[10][11] Nykyään Kyröskoskella toimii Metsä Board Kyron paperi- ja kartonkitehdas[12] ja alueellisten energiayhtiöiden omistama 12,1 MW:n Kyrökosken vesivoimalaitos.[13][9] Kyröskosken koulussa annetaan perusopetusta esikoululaisille ja vuosiluokkien 1–6 oppilaille. Koulurakennuksen vanha osa on rakennettu vuonna 1951 ja laajennus vuonna 2001.[14] Kyröskosken keskustasta 1,5 kilometriä pohjoiseen valtatien 3 lähistöllä sijaitsee Arne Thulén suunnittelema funkkishenkinen Mannanmäen näkötorni. Se on myös muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1938 vuoden 1918 sodan (Kyröskosken taistelu 17.–23. maaliskuuta 1918) merkittävälle taistelupaikalle Kostulan kylään.[3][15] Näkötorni on sodan valkoisen osapuolen rakennuttama ja toimi lottien ilmavalvontapaikkana toisen maailmansodan aikana. Sitä pidetään avoinna kesäviikonloppuisin vapaaehtosvoimin.[15]
Lähteet
 Pirkanmaan maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
