|
Lapin lääni
Lapin lääni (ruots. Lapplands län) oli vuodesta 1938 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä. Se oli lääneistä kaikkein pohjoisin ja rajoittui idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin (Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan). Läänin pinta-ala oli 100 369,18 km², josta:
Lääni oli pinta-alaltaan Suomen suurin ja kattoi yli 25 prosenttia maan pinta-alasta. Läänin alue oli sama kuin Lapin nykymaakunnan, joka puolestaan muodostuu Lapin historiallisesta maakunnasta ja historiallisen Pohjanmaan pohjoisimmasta osasta Peräpohjolasta. Pääkaupunki oli Rovaniemi, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1960.[3] Pohjoinen napapiiri kulki läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttivat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golfvirta sekä läheiset merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Näiden vuoksi läänin äärimmäinen pohjoiskolkka oli ilmastoltaan hieman keskiosia lauhempi. Suomen korkein kohta oli läänin alueella Enontekiön kunnassa, 1 324 metrin korkeudessa Haltin rinteessä. Läänin alavimmat seudut puolestaan löytyivät Peräpohjolasta Perämeren rannikolta. Läänin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi oli Inarijärvi (1 040 km²). Lapin merkittävin vesistö oli Kemijoen vesistö, jossa sijaitsi kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta. Vesistön laskujoki, Kemijoki, oli 483 kilometrin mittaisena Suomen pisin joki. Kemijoen vesistön voimalaitokset muodostivat suuren osan maan sähköntuotantokapasiteetista. Läänin toinen merkittävä joki, rajajoki Tornion-Muonionjoki oli rakentamaton. Lapin läänin väkiluku oli 31. joulukuuta 2008 183 963 henkeä eli noin 3,5 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni oli erittäin harvaan asuttu; väestötiheys oli ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asui 17 henkeä maaneliökilometrillä. Tiheimmin asuttuja ovat Tornionlaakso, Perämeren rannikko (Kemi–Tornio-alue), sekä Kemijokivarsi Kemistä Rovaniemelle. Kaksi kolmasosaa väestöstä asui Rovaniemen ja Kemi–Tornion kaupunkiseuduilla. Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Lapin läänin tunnuskirjain oli L. HistoriaLapin lääni muodostettiin vuonna 1938 erottamalla Oulun läänin pohjoisosat omaksi läänikseen. Lääninhallitus toimi alusta asti Rovaniemellä, paitsi talvisodan vuoksi tilapäisesti 1940 Pallastunturin matkailijahotellissa ja vastaavasti Lapin sodan vuoksi 1944 Kokkolassa sekä toimitalon tuhoutumisen vuoksi 1944–1947 Kemissä.[4] Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota koettelivat lääniä raskaasti. Sotien seurauksena Neuvostoliitolle luovutettiin alueita kolmesta Lapin läänin kunnasta: osa Sallan kuntaa luovutettiin 1940, koko Petsamon kunta luovutettiin 1944 ja Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken-Niskakosken alue jouduttiin myymään 1947. Lisäksi Lapin sodan aikana saksalaiset joukot tuhosivat valtaosan läänin koko rakennuskannasta. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Lapin lääni säilyi entisellään. Nykyään valtion aluehallintoa hoitaa entisen läänin alueella Lapin aluehallintovirasto.
SeutukunnatLapin läänissä oli yksi maakunta ja kuusi seutukuntaa: Kunnat 2009Kunnat ja kaupungit: Läänin asukasluvultaan suurimmat kunnat olivat lakkautettaessa:[2]
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)KuntamuutoksetNimenmuutokset
Kuntaliitokset
Alueluovutukset
Maaherrat
Vaakuna
 Lapin läänin vaakunassa halkoisen kilven heraldisesti oikeanpuoleisessa kentässä oli historiallisen Lapin vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä historiallisen Pohjanmaan vaakuna. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu. Lähteet
Aiheesta muualla
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
