Myllykoski (paperitehdas)

Myllykoski Oy, vuoteen 1971 Myllykosken paperitehdas,^[1] oli UPM-Kymmene -konserniin kuulunut tehdas Kouvolan Myllykoskella. Tehdas kuului vuosina 1920–1952 Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöön, 1952–2011 Myllykoski-konserniin. Vuonna 2011 UPM-Kymmene Oyj osti tehtaan. Tehdas työllisti loppuvaiheessa noin 400 henkilöä. Tehtaan työntekijöitä edusti Paperiliiton Myllykosken osasto 35 r.y. Tehtaan viimeisenä pääluottamusmiehenä toimi Timo Byman. Työntekijöiden irtisanomisaika alkoi tammikuussa 2012 ja koneiden huolto- siivous- ja purkutyöt kestävät noin puoli vuotta. Viimeinen tehtaanjohtaja tehtaalla oli Timo Suutarla.

Yhtyneet Paperitehtaat -konsernin seuraaja UPM-Kymmene Oyj sopi vuoden 2010 lopulla Myllykoski Paper Oy:n emoyhtiön Myllykoski Oyj:n ostamisesta. Kauppa sai EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän 13.7.2011^[2]. UPM tiedotti 23.9.2011 saattaneensa loppuun prosessin Myllykoski Paperin 35 prosentin omistusosuuden ostamisesta M-Realilta ^[3]. UPM sai näin vuoden 2011 aikana omistukseensa sekä Myllykoski Paperin että Myllykoski Oyj:n kokonaan. Elokuussa 2011 UPM ilmoitti tehtaan sulkemisesta vuoden 2011 loppuun mennessä.^[4]

Vuonna 1924 Voith ehdotti tehtaan uusimista ja tarjosi rakennettavaksi 5 500 mm leveää suurta paperikonetta. Hanketta ei toteutettu. Myllykoskelle suunniteltiin myös kartonkikonetta 1940- ja -50 lukujen vaihteessa. Tämäkään hanke ei toteutunut. Tehtaan lakkauttamisen yhteydessä vuonna 2011 UPM on etsinyt tehtaalle uusiokäyttöä kartongin valmistajana. Tehtaan koneista PK4 ja PK6 sopisivat teoriassa kartonginvalmistukseen pienin muutoksin. PK7 ei sovi kartonkikoneeksi, koska siinä on kitaformeri.

Suomen Bioetanoli Oy (SBE) ja UPM-Kymmene Oyj ovat käyneet neuvotteluita tehtaan ostamisesta ja muuttamisesta bioetanolilaitokseksi.^[5]

Tehtaan osti Redeve Oy huhtikuussa 2018.^[6] Pohjoismaalainen datakeskusyritys Atnorth ja Redeve Oy tekivät tehtaan tonttikaupat lokakuussa 2024.^[7]

Tehtaan paperikoneet

Myllykosken paperitehtaalla oli loppuvaiheessa kaksi tuotantokäytössä ollutta paperikonetta (PK4 ja PK6), joiden yhteinen tuotantokapasiteetti oli noin 380 000 t/a. Paperikone PK7 pysäytettiin marraskuussa 2011, paperikone PK5 on seissyt vuodesta 2002 ja museopaperikoneena säilytetty paperikone PK3 70-luvulta saakka. Myllykoski Paper päätti romuttaa PK5-koneen vuonna 2006 ja kone purettiin 2012. Museopaperikone PK3 siirrettiin UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle vuonna 2012 tehtaan lopettamisen yhteydessä.

Kone	Valmistaja	Toiminnassa vuosina	Viiraosa	Viiraleveys	Puristinosa	Nopeus	Kapasiteetti	Muuta
Paperikone PK1	Viipurin konepaja	1905 – 19xx	Tasoviira	2 100 mm		95 m/min	1 104 t/a, ruskea, värillinen ja valkoinen käärepaperi, apteekkipaperi 28-30 g/m², tulitikkupaperi, tupakkapaperi 19 g/m² (paino- ja käärepaperit)	Jenkkisylinteri, siirretty Myllykoskelta UPM:n paperitehtaaseen Valkeakoskelle jossa toimii museokoneena valmistaen paperirullien päällyspaperia.
Paperikone PK2	Füllner	1908 – 1969	Tasoviira	2 400 mm		100 m/min	5 078 t/a (alkuperäinen 3 400 t/a), 10 800 t/a (1968), sanomalehtipaperi, tapettipaperi, kirjoitus- ja albumipaperi, kovakiiltoinen painopaperi, MG-paperit	Kiillotuskalanteri. Kone poistettu
Paperikone PK3	Viipurin konepaja	(1907) 1916 – 1977 (purettu vuonna 2012)	Tasoviira	2 400 mm		95 m/min	2 383 t/a, Toispuolisesti kiillotettu valkoinen käärepaperi, luonnonruskea käärepaperi, SC-paperi	Jenkkisylinteri. Hankittu käytettynä Loimijoen paperitehtaalta, Museopaperikone 1977-2012. Kone on siirretty UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle (Lempääläntie 18 B) ja entisöity museokäyttöön näyttelyesineeksi.
Paperikone PK4 (vanha)	Karlastads Mekaniska Verkstad	3.6.1933 – 1984	Tasoviira	5 410 mm		alkuper. 400 m/min	40 000 t/a, LWC-paperi	60 kuivaussylinteriä. Poistettu, tilalle rakennettu uusi PK4. Tehdassalin suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.
Paperikone PK4 (uusi)	Valmet	1984 – 12.12.2011 klo 22:00 (Uusittu 1988, 2003)	Tasoviira	5 420 mm			230 000 t/a (550 t/d), MWC-paperi M-Cote Offset, M-Brite Offset	Purettu. Rakennettu vanhan PK4:n paikalle. Tehdassalin suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist vuonna 1933. Tehdassalin kantaviin betonirakenteisiin tehty terästuenta rakennuksen katolle PK4-uusinnan yhteydessä.
Paperikone PK5	Walmsley (Valmet)	12/1935 – 2002 (Uusittu 1980) Purettu 2012.	Tasoviira, Valmet (1980)	5 450 mm	Valmet (1968, 1978)	600 m/min (alkuperäinen 450 m/min)	70 000 t/a (260 t/d) (alkuperäinen 40 000 t/a), SC-paperi (PCR, PCO)	58 kuivaussylinteriä. Kone purettu 2012. Tehdassalin suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.
Paperikone PK6	Valmet	1961 – 12.12.2011 (uusittu 1993)	Hybridiformeri	5 380 mm			150 000 t/a, SC-paperi MY PLUS, MY GOLD	Purettu 2014.
Paperikone PK7	Valmet	1971 – 11/2011 (uusittu 1986, 1988, 1998)	Kitaformeri	7 380 mm			220 000 t/a, SC-paperi MY PLUS, MY GOLD	Kone suljettu ja purettu Myllykoskelta 2013 ja toimitettu Kiinaan. Toimii UPM:n paperitehtaassa Kiinassa elintarvikepaperin valmistuksessa.

Museopaperikone

Museopaperikone oli tehtaan tiloissa paikalleen museoitu lähes toimintakuntoinen paperikone PK3. Kone oli toiminnassa vuosina 1919-1972. Kone oli Viipurin konepajan valmistama. Koneella valmistettiin toispuolisesti kiillotettua valkoista käärepaperia, luonnonruskeaa käärepaperia ja SC-paperia. Kone hankittiin käytettynä Loimijoen paperitehtaalta minne se oli alun perin asennettu vuosisadan ensimmäisinä vuosina. Kaupan toteuttajana Loimaan paperitehdashankkeen johtomiehiin kuulunut Wilhelm Bensow, joka oli ostanut koneen vuonna 1912 Loimaan kaatuneelta tehtaalta. Bensow myi koneen edelleen Myllykosken Puuhiomo Oy:lle. Tehdasrakennuksen vanhimpia osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. Konetta ylläpiti Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakilta. Killalla oli nimetyt toimihenkilöt (Konemestari ja Nuorempi konemestari) koneen ylläpitoa varten. Kone on purettu ja entisöity Valkeakoskelle UPM-Kymmene Oyj:n Keskusarkistoon.

Merkittäviä vuosilukuja

1892 Myllykoski Träsliperi Aktiebolag perustettiin.
1920 Myllykoski Träsliperi Aktiebolag, Aktiebolag Simpele ja Osakeyhtiö Jämsänkoski yhdistettiin ja Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin.
1928 Uusi hiomo
1928 Voimalaitos
1933 Uusi paperikone PK4
1933 Uusi paperitehdas ja paperikone
1935 Uusi paperikone PK5
1952 Myllykoski irtautuu Yhtyneistä Paperitehtaista
1961 Uusi paperikone PK6
1971 Uusi paperikone PK7
1984 Paperikone PK4:n uusinta
1993 Paperikone PK6:n uusinta
1996 Myllykoski Oy muodosti strategisen allianssin Metsä-Serla Oy:n kanssa. Metsä-Serla osti 35 prosentin osuuden Myllykoski Paper Oy:stä.
1998 Paperikone PK7:n uusinta
1999 Myllykoski Paper Oy:n ja Vattenfall Oy:n energiantuotannon yhteistyö alkoi.
2001 Uusi 88 megawatin sekapolttoainekattila voimalaitokselle
2002 Paperikone PK5 pysäytetään
2003 MWC500 projekti (PK4 uudistettiin)
2005 Uusi peroksidivalkaisutehdas, korkeavaaleuksinen MY GOLD lanseerattiin
2011 Yhtyneet paperitehtaat Oy:n seuraajayhtiö UPM-Kymmene Oyj ostaa tehtaan
11/2011 PK7 pysäytetään
12/2011 PK4 ja PK6 pysäytetään
12/2011 Tehdas suljetaan pysyvästi
1/2012 Paperikoneiden PK3 ja PK5 purkaminen aloitetaan
2013 Paperikoneet PK7 ja PK4 puretaan
2014 Paperikone PK6 puretaan
2018 UPM myy Myllykosken tehdasalueen

Dokumenttielokuvia

Myllykoski – viimeinen rulla, 2012

Katso myös

Lähteet

Suomela, Unto; Marttinen, Heikki; Salin, Pentti (toim.). (1992) Vuosirenkaita: Myllykoski Oy - puuhiomosta kansainväliseksi paperiteollisuusyritykseksi. Anjalankoski. Myllykoski Oy.
Autio, Matti & Nordberg, Toivo (1972) Vuosisata paperiteollisuutta I Valkeakosken, Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken paperiteollisuuden vaiheet Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön perustamiseen saakka. Valkeakoski. Yhtyneet Paperitehtaat Oy.
Nordberg, Toivo (1980) Vuosisata paperiteollisuutta II Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö 1920-1951. Valkeakoski. Yhtyneet Paperitehtaat Oy.
Talvi, Veikko (1987) Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen Suomen itsenäisyyden alkuun mennessä. Kuusankoski
Myllykoski Paper romuttaa paperikone PK5:n Myllykoskella^{[vanhentunut linkki]}
Myllykoski Paper Oy
Museovirasto – Rakennettu kulttuuriympäristö: Myllykosken teollisuusalue
Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri - Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
UPM-Kymmene Oyj, Keskusarkisto, Valkeakoski
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/0a3e450c-d649-4510-80f4-28dc99261083

Viitteet

↑ Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 607
↑ UPM Pörssitiedote 13.7.2011 UPM. Viitattu 21.7.2011.
↑ UPM Lehdistötiedote 23.9.2011 upm.com. Viitattu 24.9.2011.
↑ UPM:ltä raju leikkausohjelma, Myllykoski suljetaan, viitattu 1.9.2011
↑ Neuvottelut bioetanolitehtaasta käynnistyvät uudelleen Kouvolan Sanomat. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 4.4.2016. (suomeksi)
↑ https://yle.fi/uutiset/3-10222807
↑ Koskinen, Heikki: Kouvolan Sanomat: Datakeskusta rakentava Atnorth osti tontin myös Myllykosken puolelta Yle Uutiset. 31.10.2024. Viitattu 3.11.2024.

Aiheesta muualla

Myllykoski (paperitehdas) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Myllykosken paperitehdas UPM:n sivustolla^{[vanhentunut linkki]}
Viimeinen rulla, dokumenttielokuva Myllykosken paperitehtaan lopettamisesta. MTV3 2012 (Youtube)
Mitä kuuluu Myllykoskelle kuusi vuotta paperitehtaan sulkemisen jälkeen?, Apu 6.4.2018
Puunjalostusteollisuutemme suursaavutuksia. Myllykoski - "Yhtyneet Paperitehtaat OY:n" mahtava tehdaslaitos, Aamulehti, 09.12.1933, nro 331, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1] Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 607

[2] UPM Pörssitiedote 13.7.2011 UPM. Viitattu 21.7.2011.

[3] UPM Lehdistötiedote 23.9.2011 upm.com. Viitattu 24.9.2011.

[4] UPM:ltä raju leikkausohjelma, Myllykoski suljetaan, viitattu 1.9.2011

[5] Neuvottelut bioetanolitehtaasta käynnistyvät uudelleen Kouvolan Sanomat. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 4.4.2016. (suomeksi)

[6] ttps://yle.fi/uutiset/3-10222807

[7] Koskinen, Heikki: Kouvolan Sanomat: Datakeskusta rakentava Atnorth osti tontin myös Myllykosken puolelta Yle Uutiset. 31.10.2024. Viitattu 3.11.2024.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]