|
Näkyvän valon spektri  Näkyvän valon spektri tarkoittaa valon aallonpituusalueen silmin nähtävissä olevaa värijakaumaa. Valon spektri tulee näkyviin esimerkiksi valon kulkiessa prisman läpi: prismassa valon eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin ja silmä erottaa ne eri värisinä. Eräänlaisena luonnon prismana toimii vesipisara. Valo taittuu vesipisarassa, ja tuloksena on sateenkaari. Maapallon ilmakehä päästää läpi sähkömagneettista säteilyä näkyvän valon alueella sekä huomattavasti matalamman taajuuden alueella radioaaltoja. Ihminen ja suurin osa muista eläimistä kykenevät havaitsemaan näkyvää valoa ja käyttämään hyväkseen värispektriä asioiden tunnistamiseen näköaistin avulla. Näkyvän valon lyhytaaltoinen pää on violetti ja pitkäaaltoinen punainen. Näkyvä valo kattaa aallonpituusalueen 380–750 nm.[1] Ihmissilmän herkkyys on suurin 555 nanometrissä, mikä vastaa vihreää valoa. Yksittäisen valon aallonpituuden aiheuttama väriaistimus muuttuu violetista punaiseen, kun aallonpituus muuttuu 400–700 nm.
Spektrissä näkyvän valon viereisiä alueita ovat lähimpinä ultravioletti ja infrapuna.  Katso myösLähteet
Aiheesta muualla
|
