Nelson A. Miles
Nelson A. Miles (8. elokuuta 1839 – 5. toukokuuta 1925) oli yhdysvaltalainen sotilas, joka loi uransa Yhdysvaltain sisällissodassa ja osallistui siellä kaikkiin merkittäviin yhteenottoihin lukuun ottamatta Gettysburgin taistelua.[1] Pohjoisvaltioiden voiton jälkeen Miles oli merkittävässä roolissa useimmissa Suurille tasangoille ja tasankointiaaneja vastaan suuntautuneissa Yhdysvaltain armeijan sotaretkissä. Vuosina 1874–1875 hän pakotti comanchet, kiowat ja eteläiset cheyennet antautumaan Texasissa ja Coloradossa.[2] Vuosina 1876–1877 Miles johti Little Bighornin taistelun jälkeisiä talvihyökkäyksiä ja pakotti lakotat ja pohjoiset cheyennet palaamaan reservaatteihinsa.[3] Samana kesänä Miles joukkoineen osallistui nez percé -sotaan, joka johti päällikkö Josephin antautumiseen Montanassa.[4] 1880-luvun jälkipuoliskon aikana Miles miehineen päätti lopullisesti apassi-johtaja Geronimon vuosikymmeniä jatkuneet ryöstöretket Yhdysvaltain ja Meksikon rajaseudulla. Vuonna 1898 hän osallistui Espanjan–Yhdysvaltain sotaan, jonka seurauksena Yhdysvallat sai haltuunsa Espanjan siirtomaat Karibialla ja Tyynellämerellä. Miles kuoli Washington DC:ssä vuonna 1925 ollessaan lastenlastensa kanssa sirkuksessa. Tuolloin hän sai äkillisen sydänkohtauksen tehdessään kunniaa maansa lipulle kansallishymnin esityksen aikana.[1] Hän oli kuollessaan eräs viimeisistä sisällissodan aikaisista sodanjohtajista. Miles haudattiin Arlingtonin kansalliselle hautausmaalle nimeään kantavaan mauseleumiin.[5] Lähteet
Viitteet
|