|
Oriveden kirkko
 Oriveden kirkko on Orivedellä Pirkanmaalla sijaitseva arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema vuosina 1960–1961 rakennettu torniton tiilikirkko.[1] Kirkko toimii Oriveden seurakunnan pääkirkkona.[2] Arkkitehtuuriltaan hyvin harkittua ja veistosmaista rakennusta[3] pidetään yhtenä Suomen sotien jälkeisen kirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksista. [1] Oriveden kirkko on yksi Museoviraston valitsemista Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. [4] HistoriaOriveden kirkko rakennettiin vuosina 1960–1961 paikalla aiemmin sijainneen Oriveden puukirkon paikalle.[1] Rakennusmestari Matti Åkerblomin 1780-luvulla rakentama puinen ristikirkko tuhoutui vuonna 1958 tuhopolton seurauksena. Uuden kirkon suunnittelemiseksi järjestettiin joulukuussa 1958 ratkaistu kutsukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren ehdotuksellaan Kaarikirkko.[4] Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1961.[4] ArkkitehtuuriKahden vastakkaisen kaaren sisään jäävän soikion muotoisen kirkon pinta-ala on 814 neliötä, ja siinä on istumapaikkoja 800 hengelle. Kirkon katto on lievästi viistetty, sisäänkäynti on toisen kaaren keskiosassa. Vastakkaisen alttariseinän kaari on katkaistu ja siirretty keskeltä taemmas alttarin valaisemiseksi molemmilta sivuilta.[1] Kaarevien seinien muodostamassa soikiossa voi nähdä kristillisenä symbolina joko kalan tai silmän.[3] Sisätilat ja esineistöAlttarilla on kuvanveistäjä Kain Tapperin koivusta veistämä reliefi Golgatan kallio vuodelta 1961, ensimmäinen abstrakti taideteos suomalaisessa kirkossa[5]. Kirkon 39-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1961.[1] Kirkon tekstiilit suunnitteli Dora Jung ja kynttilänjalat sekä kolehtihaavi- ja seppeletelineet Bertel Gardberg.[4] Kirkon esineistöön kuuluu vaivaispoika, jonka seurakunta on saanut lahjoituksena vuonna 1848. Oikeaa kättään ojentava, siniseen takkiin pukeutunut vaivaispoika on ilmeisesti Heikki Mikkilän veistämä. Sillä on rinnassaan aukko rahalahjoituksia varten. Alun perin vaivaispoika sijoitettiin kirkon portille. Vuodesta 1873 lähtien se sijaitsi kellotapulin seinustalla, ja säästyi siten kirkon palosta. Vuonna 1997 eräjärveläinen Sari Äkräs entisöi vaivaispojan, ja samassa yhteydessä vaivaispoika siirrettiin kirkon pääoven yhteyteen. Veistos on 133 senttimetriä korkea.[6] Kirkon yhteydessä sijaitsee seurakuntasali, joka soveltuu 40 hengen tilaisuuksien järjestämiseen.[2] KellotapuliKirkon vieressä on rakennusmestari Matti Åkerblomin vuonna 1780 rakentama barokkityylinen puinen kellotapuli, jonka kellot ovat vuosilta 1781 ja 1826. [1] Kaksinivelinen, sipulihuippuinen kellotapuli edustaa Åkerblomille luonteenomaista lounaissuomalaista tapulityyppiä.[4] Lähteet
Aiheesta muualla
|
||||||||||||||||||||||
