Pälkjärvi

Pälkjärvi
Entinen kunta – pääosa luovutettu Neuvostoliitolle ja jäljelle jäänyt alue nykyisin osa Tohmajärveä
sijainti
Lääni	Kuopion lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Ilomantsin kihlakunta
Kuntanumero	634
Perustettu
Lakkautettu	1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Suomelle jääneet osat liitetty	1946
– kuntiin	Tohmajärvi
Pinta-ala	km² (1936)
– maa	202 km²
Väkiluku	1 953[1] (1939)
Infobox OK

Pälkjärvi oli Kuopion läänissä Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, josta suurin osa jäi Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulle alueelle. Kokonaispinta-ala oli 199,1 km² ja asukkaita 1 953 vuonna 1939. Pälkjärvestä luovutettiin Neuvostoliitolle 184,7 km², ja Suomelle jäänyt osa (17,3 km²) liitettiin Tohmajärveen vuonna 1946. Pälkjärvi oli ainoa Kuopion lääniin kuulunut alueluovutuksen takia lakkautettu kunta. Historiallisesti Pälkjärvi kuului Laatokan Karjalaan^[2].

Nykyään entisen Pälkjärven pitäjän alue kuuluu Sortavalan piirin Kaalamon kuntaan.

Pälkjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa, jossa se mainitaan Ilomantsin pogostaan kuuluvana veropiirinä. Siihen kuului silloin kaikkiaan 11 kylää, joista kaukaisimmat pohjoisessa olivat Kaltimo, Viensuu ja Lieksa. Hallinnollisesti laajimmillaan pitäjä lienee ollut 1700-luvun alussa. Uudenkaupungin rauhassa v. 1721 Pälkjärvestä tuli rajapitäjä, että valtakunnan raja halkoi sen kahtia. Pitäjä menetti Venäjälle 7 kylää, tynkäosa jäi Suomen puolelle.

Viimeinen rauhanaikainen alueluovutus koettiin vuoden 1936 alussa, jolloin osa kylistä siirrettiin Värtsilän kuntaan ja Jänisjärven itäpuolelta Pälkjärvelle jäänyt pieni nurkka, Luopasniemi Soanlahden kuntaan. Niin Pälkjärven pitäjä Tohmajoen yläjuoksun ja Jänisjärven välisellä alueella jäi pieneksi sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Alueluovutusten jälkeen Suomen puolelle jäi vain Vepsänvaaran pari tilaa, joten Pälkjärven kunta päätettiin lakkauttaa. Sen Suomelle jäänyt osa liitettiin Tohmajärveen vuoden 1946 alussa.

Iljala, Jero, Kurikka, Makari, Naatselkä, Potoska, Puikkola ja Pälksaari (Pälkjärven rannalla).

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin.^[3]

• Aukusti Asko-Avonius, huonekalutehdas Askon perustaja, teollisuusneuvos, vuorineuvos^[4]
• Reino A. Avonius, Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos^[5]
• Pentti Avotie, Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos^[6]
• Johan Fredrik Bergh, rovasti ja jumaluusopin tohtori^[7]
• Erkki Eronen, kuvanveistäjä^[8]
• Erik Gustav von Fieandt, kenraalimajuri^[9]
• Väinö Forsman, rovasti ja hengellisten laulujen sanoittaja^[10]
• Jaakko Hakala, pappi, kansanedustaja, Aamulehden päätoimittaja^[11]
• Paul Hendunen, tehtaanhoitaja, maanviljelijä ja valtiopäivämies^[12]
• Viljo Hoffrén, kirjailija^[13]
• Rauno Hämäläinen, fyysikko^[14]
• Heikki Jaatinen, valtiopäivämies^[15]
• Mathias Jaatinen, valtiopäivämies, Kokkolan pormestari^[16]
• Tahvo Jaatinen, maanviljelijä, valtiopäivämies^[17]
• Erkki Kivinen, Helsingin yliopiston rehtori^[18]
• Jaakko Nousiainen, valtio-opin professori^[19]
• Armi Ratia, Marimekon perustaja^[20]
• Jalmari Väisänen, maanviljelijä, kansanedustaja^[21]

• Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)