|
Pölypyörre Pölypyörre on nouseva ilmapyörre, johon on sekoittunut pölyä. Kun aurinko lämmittää maata, syntyy nouseva ilmavirtaus. Tuulen pyörteisyys ja pienialaiset nousuliikkeet synnyttävät pienikokoisia pyörteitä. Jos tällainen pyörre nostaa ilmaan pölyä ja roskaa, se muuttuu näkyväksi. Rakenne ja ominaisuudetPienet pölypyörteet ovat halkaisijaltaan noin puoli metriä leveitä ja joidenkin metrien korkuisia. Suurimmillaan ne voivat olla joitakin kymmeniä metrejä leveitä ja jopa 1 500 metriä korkeita. Pölypyörteet ovat lyhytikäisiä, ne elävät useimmiten alle minuutin.[1][2] Suuremmat pölypyörteet elävät pitempään kuin pienet. Yhdysvaltojen Utahissa on havaittu seitsemän tuntia elänyt pölypyörre.[2] Pölypyörteen keskellä on pienempi ilmanpaine kuin ulkopuolella.[2] Paine-ero voidaan havaita herkillä instrumenteillä kun pyörre kulkee ilmapuntarin yli.[3] Pölypyörre voi kehittää huomattavia sähkövarauksia. Pölypyörrettä ei pidä sekoittaa tornadoon, joka on huomattavasti voimakkaampi ja syntymekanismiltaan erilainen ilmiö. Pölypyörteen sukulaisia ovat lumipyörteet. EsiintyminenPölypyörteitä esiintyy kirkkaalla, heikkotuulisella säällä, jolloin aurinko pääsee voimakkaasti kuumentamaan maan lähellä olevaa ilmakerrosta. Lämpötilan ei tarvitse olla korkea, sillä pyörteen kehitykselle on tärkeintä korkeussuuntainen lämpötilaero. Lämpötilaero ja tuuli saavat aikaan tuulipyörteitä, mutta näkyvän pölypyörteen aikaansaamiseksi tarvitaan myös sopivaa pölyä tai roskaa.[2] Pölypyörteitä ilmoitetaan säähavainnoissa lähes päivittäin maapallon kuivilla alueilla kuten Saharassa, Australian kuivilla seuduilla ja Yhdysvaltojen lounaisosassa. Ne ovat yleisiä myös Lähi-idässä,[2] Suomessakin voi nähdä pölypyörteen esimerkiksi pellolla, rannalla tai lentokentillä.[4] Marsissa pölypyörteet ovat tavallisia, ja niiden jättämiä mutkittelevia vanoja on nähty avaruusluotainten kuvissa.[5]  Katso myösLähteet
Aiheesta muualla Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pölypyörre.
|
