Paasikiven I hallitus

Paasikiven senaatti
Suomen tasavallan 2. hallitus
Toimikausi alkoi	27. toukokuuta 1918
Toimikausi päättyi	27. marraskuuta 1918
Jäsenet
Hallituksen johtaja	Juho Kusti Paasikivi
Ministerien lukumäärä	10
Hallituksen jättäneitä ministereitä (kuollut/eronnut/erotettu)	5
Ministerien lukumäärä yhteensä	15
Hallituspuolueet	Vanhasuomalaiset Nuorsuomalaiset RKP Maalaisliitto
Hallituksen asema	porvarihallitus
Historia
Edellinen	Svinhufvudin senaatti
Seuraava	Ingmanin I hallitus

Paasikiven senaatti eli Paasikiven I hallitus oli Suomen tasavallan toinen senaatti eli hallitus. Se toimi 27. toukokuuta 1918 – 27. marraskuuta 1918 eli 185 päivää. Nimitys senaatti korvattiin hallitusta tarkoittavalla nimityksellä valtioneuvosto vasta seuraavan hallituksen aikana.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud ja senaatin johtoon tullut Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja J. K. Paasikivi olivat kumpikin näkyviä monarkian kannattajia, ja molemmat halusivat entisen hallituksen ministerien jatkavan ja sen ohjelman pysyvän voimassa. Paasikiven hallituksella oli eduskunnan koko porvarillisen osan tuki, vaikka Maalaisliitto ja Nuorsuomalaisen puolueen K. J. Ståhlbergia kannattanut siipi vastustivat monarkiaa ajanutta linjaa. Maalaisliitto ei ottanut osaa hallituksen muodostamiseen ja sen edustajat Kyösti Kallio ja E. Y. Pehkonen jäivät hallitukseen omalla vastuullaan.^[1]

Hallituksen aloittaessa toimintansa siihen kuului kuusi nuorsuomalaista, viisi Suomalaisen puolueen edustajaa, kaksi maalaisliittolaista ja yksi ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja. Lisäksi hallituksessa oli yksi ammattiministeri. Kaksi Suomalaisen puolueen edustajaa ja RKP:n Frey erosivat hallituksesta 29. kesäkuuta 1918. Maalaisliittolaiset erosivat elokuussa johtuen Paasikiven senaatin aktiivisuudesta kuninkaan valitsemiseksi.

J. K. Paasikivi ilmoitti hallituksensa tärkeimmäksi tavoitteeksi hallitusmuotokysymyksen ratkaisemisen. Paasikivi uhkasi eduskuntaa omalla erollaan ja ilmeisesti myös koko senaatin erolla, mikäli monarkiaa ei hyväksyttäisi. Muiksi tehtäviksi hän ilmoitti muiden muassa ulkopolitiikan kehittämisen, Itä-Karjalan kysymyksen ratkaisun, maan sisäisen järjestyksen palauttamisen, sotalaitoksen organisoinnin, elintarviketilanteen parantamisen, kapinavahinkojen selvittämisen ja edeltäneen Svinhufvudin hallituksen aloittaman sisäisen uudistusohjelman toteuttamisen.^[1]

Huomioita

Edeltäjä: Svinhufvudin senaatti

Suomen senaatti 27. toukokuuta – 27. marraskuuta 1918

Seuraaja: Suomen valtioneuvosto: Ingmanin I hallitus