Pitkän päivän ilta (elokuva)
Pitkän päivän ilta (The Remains of the Day) on James Ivoryn ohjaama epookkidraama vuodelta 1993. Se perustuu Kazuo Ishiguron samannimiseen romaaniin, joka voitti Booker-palkinnon vuonna 1989. Kirjan on sovittanut käsikirjoitukseksi Harold Pinter. Ohjaajan vaihduttua Mike Nicholsista James Ivoryyn Ivory antoi Ruth Prawer Jhabvalalille tehtäväksi kirjoittaa vanhasta käsikirjoituksesta uuden version Ivoryn haluamaan tyyliin. Vaikka elokuva on nimellisesti yhdysvaltalaista tuotantoa, se on tyyliltään eurooppalainen. Alkuperäisen tarinan kirjan kirjoittaja Ishiguro asuu Lontoossa ja osaa vain englantia, vaikka onkin syntynyt Japanissa.[1] TarinaElokuvan tapahtumat sijoittuvat 1930–1950-luvulle. Päähenkilö on hovimestari Stevens (Anthony Hopkins), joka on ei halua myöntää tunteitaan samassa Darlington Hallin kartanossa taloudenhoitajana työskentelevää miss Kentonia (Emma Thompson) kohtaan. Kartanon isäntä on lordi Darlington (James Fox), jolla oli ennen toista maailmansotaa natsisympatioita ja joka olisi halunnut saada aikaan erillisrauhan natsi-Saksan ja Britannian välille.[1][2] ArviotArto Pajukallion mukaan tarina on menneisyyden valintojen ja tunteiden kieltämisen haikeankirpeä hahmotus.[3] British Film Instituten valitsemat asiantuntijat äänestivät Pitkän päivän illan vuonna 1999 yhdeksi kaikkien aikojen sadasta parhaasta brittielokuvasta.[4] The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[5] PalkinnotAnthony Hopkins ja Emma Thompson saivat kumpikin osasuorituksestaan David di Donatello -palkinnon, ja itse elokuva oli monen palkinnon ehdokkaana. Näyttelijät
Lähteet
Aiheesta muualla
|