Puiden tarinoita: Puuseppä
Puiden tarinoita: Puuseppä on käsikirjoittaja Iiro Küttnerin kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen kuvittama satukirja. Sen on vuonna 2014 julkaissut Books North, ja se aloittaa sarjan Puiden tarinoita, jonka kussakin kirjassa puu kertoo tarinoita ihmisistä.[1] Sarjan ideoi Küttner, ja siihen on tullut lisää teoksia, Puiden tarinoita: Ritari syksyllä 2014 ja sen jälkeen Puiden tarinoita: Merenkulkija. Kuvittajana kaikissa on Tietäväinen.[2] Kirja kertoo puusepästä, joka saa hallitsijalta käskyn valmistaa mitä haluaa. Puuseppä piiloutuu verstaaseensa kolmeksikymmeneksi vuodeksi tekemään hienointa, mitä puusta voi tehdä, mutta tehtävä on ihmistä suurempi. Kertojana kirjassa on puu.[2] Molemmat tekijät ovat puun ystäviä, graafikko Tietäväinen arkkitehdin koulutuksensa puolesta, käsikirjoittamisen professori Küttner taas kunnostaa vanhoja huonekaluja. Küttnerin mukaan lastenkirjat ovat nykyisin usein yksinkertaisia, yhdellä tavalla avautuvia tarinoita ja niiden sankarit arkisia kiukuttelijoita, kun ennen kirjojen lapset olivat yleviä hahmoja. Idea tarinaan syntyi aikoinaan, kun Küttner viihdytti lapsiaan junamatkalla Oulaisista Helsinkiin.[2] Küttner pyysi Tietäväistä kuvittajaksi itsenäisyyspäivän juhlissa presidentinlinnassa. Tietäväinen sanoo pyrkineensä välttämään kuvissa puiden liikaa inhimillistämistä ja jättäneensä ihmisen muutenkin sivurooliin.[3] ArviotSaga Wiklund sanoo Anna-lehden arviossaan, että Puuseppä on surumielisen viisas tarina ja antaa lukijalle pohdittavaa, mikä on tärkeää. Hän pitää käsikirjoitusta taitavasti rakennettuna ja kuvitusta näyttävänä.[4] Marjo Kytöharju (Kirkko ja kaupunki) pitää tarinaa hienosti kirjoitettuna ja kuvitettuna[3]. Kaisa Neimala antaa arviossaan Parnassossa kiitokset teoksen kauniille ulkoasulle. Hän toteaa, että kirjaa ei pidä rajata lasten saduksi, sillä niin teksti kuin kuvituskin ovat aikuismielisesti filosofisia, haikeita, jopa paikoin pelottavia, kuten ovat olleet vanhatkin sadut. Miinuksen hän antaa epäloogisesta välimerkkien käytöstä.[5] Lähteet
Aiheesta muualla
|