|
PuijoPuijo on mäki ja luonnonsuojelualue Kuopion kaupungin ruutukaavan reunalla. Mäen korkeus on noin 150 metriä Kallaveden pinnasta ja 232 metriä meren pinnasta mitattuna. Puijo ja sen laella sijaitseva Puijon torni ovat myös Kuopion tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Kaupunkilaisten liikuntakeskuksena pidetyltä Puijolta on alkanut aikojen kuluessa myös monen talvilajin Suomen valloitus. Suuri osa Puijosta on ollut luonnonsuojelualuetta jo vuodesta 1928 lähtien[1]. Se oli Suomen ensimmäinen suojelualue, joka perustettiin yksityismaille[2]. Vanha luonnonsuojelualue kattoi 63 hehtaaria[1]. Nykyisin suojeltua metsää on Puijolla 208 hehtaaria, josta suurin osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan[1]. Alueen merkittävimmät osat ovat Puijon selänteellä sijaitsevat Satulanotkon ja Antikkalanrinteen lehdot sekä Kokonmäen kuusikot[1]. Asutuksen keskellä on myös kolmen hehtaarin aarnimetsäalue[3][4]. Urheilu- ja liikuntakeskussuunnitelmatPuijonlaaksoon suunniteltiin 1950-luvulta lähtien laajaa urheilukeskusta, sisältäen muun muassa pikaluisteluradan, urheilutalon ja avouimalan, jääkiekko- ja tenniskenttiä sekä hiihtostadionin.[5] 1960-luvulla päätettiin järjestää kaksi suunnittelukilpailua, joiden pohjalta alue jaettiin urheilu- ja virkistysalueeseen.[5] Rakentaminen alkoi 1960-luvun lopussa. 1970-luvulla rakennettiin reittejä, polkuja ja harjoituskenttiä, 1980- ja 1990-luvuilla hyppyrimäet sekä 2000-luvulla pesäpallostadion. Puijonlaakson väestönsuojia otettiin liikuntakäyttöön 1970-luvulla. Puijon alue oli mahtipontisissa visioissa mitä täydellisin liikuntaympäristö. Käytännössä kuitenkin liikuntapaikkarakentaminen oli ongelmallista.[5] Suojellut metsät ja muut, vuosi vuodelta korostuneet ympäristöarvot estivät suuremman rakentamisen. Kiire ja muut kasvavat kaupunginosat vetivät myös aika ajoin tiettyjä kohteita muualle.[5] Esimerkiksi jäähalli sijoitettiin Niiralaan, vaikka se oli aiemmissa suunnitelmissa sijoitettu Puijolle. Niiralaan kasvoikin urheilukeskus uimahallin (1960-luvun loppu), tekojääradan, jäähallin ja keilahallin myötä (1970-luku). Viimeisimpänä se täydentyi 1990-luvulla vielä Kuopio-hallilla. Puijo-suunnitelmat toteutettiin täysimittaisesti oikeastaan vain talvilajien ja kuntoilun osalta.[5] Talviurheilun kehto
 Puijon hyppyrimäet
Puijon vaaran korkeus merenpinnasta on 232 metriä.[8] Vaaran laella sijaitsee Puijon torni ja sen vieressä muun muassa pujottelurinne sekä mäkihyppytornit (K120, K90, K64 ja K28). Puijon pujottelurinnePuijon hyppyrimäkien vierustalla on 400-metrinen pujottelurinne. Korkeuseroltaan 93-metristä ja jyrkkyydeltään (H/L) 24-prosenttista rinnettä käytetään alppilajien tekniikkarinteenä.[9] Sen ankkurihissien kapasiteetti on 1 200 henkilöä tunnissa.[9] Sijainti luonnonsuojelualueella estää rinteen korottamisen tai lisärinteiden rakentamisen.[9] Puijolla järjestetään muun muassa alppilajien alueleirejä. Rinnettä pyörittää Soinisen perheyritys.[9] GolfkenttäPuijon mäen rinteillä sijaitsi myös 9 väylän par 3 golfin harjoituskenttä.[10] Nykyään golfkentän paikalla on frisbeegolfrata.[11] Puijon pesäpallostadion
Kesällä 2008 Puijolle, noin kilometri hyppyrimäistä kaupunkiin päin, valmistui uusi pesäpallostadion[12]. 2,4 miljoonaa euroa maksaneella Puijon pesäpallostadionilla on 1 400 katsomopaikkaa, joista katettuja on yli 1 000[13]. Talvella hiihtolatu kulkee stadionin lävitse, jolloin sitä voidaan käyttää talvikatsomona sekä huoltotilana. Puijon torni
Puijon huipulla sijaitsee vuonna 1963 valmistunut, 75 metriä korkea Puijon torni. Torni on pääosin matkailukäytössä, ja sen huipulla sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen pyörivä ravintola. Tornin tärkein käyttötarkoitus on matkailu, ja huippu sijaitsee 224 metriä Kallaveden pinnan yläpuolella. Puijon tornin juurella sijaitsee hotelli Puijon Maja. Ennen nykyistä tornia Puijolla on ollut kaksi muutakin tornia: Ensimmäisen, vuonna 1856 valmistuneen 16 metriä korkean puisen tornin rakennutti raatimies C. R. Dahlström. Seuraava, arkkitehti Johan Victor Strömbergin suunnittelema 24-metrinen, tiilestä rakennettu graniittijalkainen torni valmistui 1906. Tämä torni purettiin vuonna 1963 nykyisen tornin valmistuttua. 14. lokakuuta 2006 vietettiin Puijon tornien 150-vuotisjuhlaa. GeologiaKvartsiittikallioKuopion vuoristot kuluivat tasangoksi noin 2 500 miljoonaa vuotta sitten. Silloisen meren rantaan kulkeneista rapautumisaineksista syntyi 2 400–2 100 miljoonaa vuotta sitten kvartsihiekkaa. Hiekkakerrostumat kiteytyivät 1 900–1 850 miljoonaa vuotta sitten kvartsiitiksi. Puijon länsirinteellä kvartsiittia on lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä. Kova kivilaji suojasi osin Puijon mäkeä mannerjään hiovalta kulutukselta. Kallion metsänpuoleinen vastasivu ja hyppyrimäen puoleinen rosoinen suojasivu kertovat mannerjään liikkuneen luoteesta kaakkoon.[14] Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puijo.
Suomen talviurheilukeskukset |
