Pwon kieliPwon kieli[1] on Myanmarissa ja Thaimaassa asuvien pwo-karenien[2] puhuma sinotiibetiläinen kieli. Kielen puhujia arvioidaan olevan yhdestä kahteen miljoonaan, joista yli miljoona asuu Myanmarissa. Pwo-karenit ovat kuitenkin lisääntyvässä määrin siirtymässä burman ja thain kieliin.[3] Pwo kuuluu sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaisen haaran karenilaiseen ryhmään. Karenilaisia kieliä on toisinaan pidetty kielikunnan kolmantena päähaarana.[1] Pwon lähin sukukieli on sgaw. Sen itämurteita puhutaan Myanmarin Karenin ja Monin osavaltioissa, Tanintharyin alueella sekä Thaimaan länsiosassa. Länsimurteiden puhujat asuvat Iravadin suistoalueella. Itä- ja länsimurteet ovat vain vaivoin toistensa puhujien ymmärrettävissä.[3] Kieltä varten on kehitetty useita kirjoitusjärjestelmiä. Myanmarissa eniten käytettyjä ovat ns. luostari- ja lähetyssaarnaajakirjoitukset. Luostarikirjoitus perustuu monin kirjaimistoon ja yhteen itämurteista. Sen vanhimmat muistomerkit ovat 1800-luvun puolivälistä. Burmalaiseen kirjaimistoon perustuva lähetyssaarnaajakirjoitus on alun perin myös laadittu erästä itämurretta varten, mutta nykyään sitä käytetään suistoalueella asuvien kristittyjen keskuudessa.[3] Lähteet
|