|
Surgut
Surgut (ven. Сургу́т) on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan suurin kaupunki ja Venäjän tärkeimpiä öljyntuotannon keskuksia.[4][5][6] Se sijaitsee Länsi-Siperian alangolla Objoen varrella. Vuonna 2010 kaupungin asukasluku oli 306 675.[1] Historia.jpg) Surgutin seudut ovat olleet asuttuja jo kivikaudella. Obin rannalta, noin 20 kilometriä Surgutista länteen, sijaitsee 60 entistä kylää tai asuinpaikkaa sisältävä arkeologinen alue, josta on löydetty jälkiä esimerkiksi 3 000 asuinrakennuksesta, haudoista ja pyhäköistä. Löydöistä vanhimmat ovat kivikaudelta.[4] Vuonna 1594 tsaari Fjodor I:n määräyksestä perustettu Surgut on Siperian vanhimpia kaupunkeja.[4][5] Aluksi se oli vain aiemman ostjakkilinnoituksen paikalle rakennettu pieni linnoitus. Surgut oli Venäjän Aasian laajentumisen tärkeimpiä keskuksia 1600- ja 1700-luvuilla. Vuodesta 1782 lähtien se toimi Tobolskin kuvernementin tärkeänä kauppapaikkana ja kaupunkina. Siellä sijaitsi kuvernementin laajan Surgutin piirikunnan keskus. Kaupunki oli esimerkiksi useiden dekabristien poliittinen karkotuspaikka.[4] Vuodesta 1868 alkaen kaupunki kuului Tobolskin provinssiin. 1890-luvulla paikkakunta paloi suurelta osin.[4] 1800-luvun lopulla kaupungissa toimi neljä kauppaa ja neljä seppää. Asukkaiden pääelinkeinoja olivat kalastus, marjastus, kauppankäynti, karjanhoito ja polttopuiden keruu. Surgurtista vietiin kalaa, turkiksia, marjoja ja sembramännyn siemeniä markkinoille esimerkiksi Tobolskiin, ja kaupunkiin tuotiin erityisesti leipää ja kangasta. 1926 paikkakunnan status muutettiin pienen asukasluvun (1 300 asukasta) vuoksi kyläksi.[4] Vuodesta 1930 se oli osa Ostjakkien ja vogulien kansallista piirikuntaa.[4]  1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla alueelta löydettiin suuria maaöljy- ja maakaasuesiintymiä, ja kaupunki alkoi kehittyä ja kasvaa muuttovirran ansiosta nopeasti. Se sai kaupunkioikeudet uudestaan 1965.[4] Väkiluvun kehitys
Talous   Nykyään Surgut on koko Venäjän tärkeimpiä öljyntuotantokeskuksia[4][5] ja Länsi-Siperian öljy- ja kaasuputkiverkoston solmukohta. Täällä yhtyvät Nižnevartovskista, Novyi Urengoista, Novosibirskistä, Permistä ja Tšeljabinskistä tulevat öljy- ja kaasulinjat. Paikkakunnan merkittävimpiä yrityksiä ovat Surgutneftegaz sekä Gazpromiin kuuluva Surgutgazprom. Sähköntuotannosta vastaavat voimalat GRES-1 ja GRES-2 kuuluvat maailman suurimpiin ja tuottavat yli 8000 megawatin teholla edullista sähköä alueelle. Näistä jälkimmäinen kuuluu E.ON Rossija-pörssiyhtiön voimaloihin. Paikkakunnalla on metsänjalostus- ja elintarviketeollisuutta.[4] LiikenneSurgutin kansainväliseltä lentoasemalta lennetään muun muassa Moskovaan, Dubaihin, Pietariin ja Irkutskin. Kaupunki on Tjumenin–Novyi Urengoin radan varrella. Surgutissa on Obin jokisatama. Surgutin silta on maailman pisin yhden pylvään varaan rakennettu vinoköysisilta. KoulutusKaupungissa toimii Surgutin valtionyliopisto, pedagoginen valtionyliopisto, maailmantalouden instituutti sekä useiden muiden yliopistojen haaraosastoja. Myös museotoimintaa.[4] Ystävyyskaupungit
Lähteet
Aiheesta muualla
Hanti-Mansian piirit ja kaupunkipiirit Belojarsk • Berjozovo • Hanti-Mansijsk • Hanty-Mansijsk • Jugorsk • Kogalym • Konda • Langepas • Megion • Neftejugansk • Neftejugansk • Nižnevartovsk • Nižnevartovsk • Njagan • Oktjabrskoje • Pokatši • Pyt-Jah • Radužnyi • Sovetski • Surgut • Surgut • Urai |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
