|
Unto Pusa
Unto Pusa (18. tammikuuta 1913 Viipuri – 8. marraskuuta 1973 Helsinki[1]) oli suomalainen taidemaalari ja professori. UraUnto Pusa syntyi Viipurissa ja opiskeli sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Pariisissa.[2] Pusa kuului Prisma-ryhmään muiden muassa Sam Vannin kanssa. Hän toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston opettajana 25 vuoden ajan (1946–1970) ja opetti useaan otteeseen myös Vapaassa taidekoulussa.[2] Unto Pusa toimi myös ABC-piirustuskoulun johtajaopettajana vuosina 1946-1966.[2] Hänellä oli ateljeerakennus Helsingin Lauttasaaressa.[3] Unto Pusa sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvonimen 1969.[4] Unto Pusan vaimo, taidegraafikko Maijaliisa Pusa lahjoitti testamentissaan Kuvataiteen keskusarkistolle valokuvakokoelman, johon kuuluu 2 260 pääasiassa mustavalkoista negatiivia ja vedosta noin vuosilta 1910–1970.[5] Taiteellinen tuotantoUnto Pusa maalasi klassisia sommitelmia lähestyen töissään kubismia ja abstraktismia. Työt olivat värikylläisiä – hän sai värimaailmaansa vaikutteita Henri Matissen teoksista, vaikka sommittelikin omat työnsä paljon kurinalaisemmin.[6] Muita ranskalaisia esikuvia olivat Paul Cézanne ja Fernand Léger.[4] MonumentaalityötUnto Pusan merkittäviä monumentaalitöitä ovat Kaupunki nousee, 1953, Merita-pankki, Lahti; Kotimaani ompi Suomi, 1959, Käpylän ala-aste, Helsinki;[7] Suma, 1960, Koillis-Lapin ammattioppilaitos, Kemijärvi; Keskus, 1962, Kokkolan virastotalo; Oulunsuun Kastellin kirkon lasimosaiikki, 1962, Oulu; Kansa rakentaa, 1963, Sampo-Varma, Helsinki; H2SO4/Harjavalta, Uusikaupunki, Kokkola, Kotka, 1967, Kemiran pääkonttori, Helsinki.[4] KirjallisuusUnto Pusan tunnetuin kirja lienee Teknillisen korkeakoulun julkaisema Plastillinen sommittelu. Se julkaistiin vuonna 1963, ja kirjan seitsemäs painos otettiin vuonna 1986. Unto Pusa kirjoitti myös kirjat Väri – muoto – tila (1967) ja Taiteesta (1982).[4] Lähteet
Aiheesta muualla
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
