V. A. Sihvonen

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta V. A. Sihvonen.

Viljam A. Sihvonen (14. marraskuuta 1879 – 14. heinäkuuta 1932 Savonlinna) oli valokuvaaja, joka on tullut tunnetuksi Savonlinnaa, sen ympäristöä ja asukkaita kuvaavista kuvista.

V. A. Sihvonen aloitti ammattimaisen valokuvaamisen vuonna 1894 isänsä Aleksander Sihvosen perustamassa valokuvaamossa, joka sijaitsi osoitteessa Kirkkokatu 12 Savonlinnassa.^[1] Hän perusti oman valokuvaamon yhdessä veljensä Hjalmar Sihvosen kanssa Olavinkatu 13:ssa sijainneeseen isänsä valokuvaamon rinnakkaisliikkeeseen. Veljesten yhteinen kuvaamo sai vuonna 1908 nimekseen Valokuvaamo W. & Hj. Sihvonen. ^[2]

Vuosina 1908–1915 sekä William että Hjalmar Sihvonen toimivat ateljeetoiminnan lisäksi myös kiertävinä valokuvaajina Savonlinnaa ympäröivillä paikkakunnilla.^[3] Lehti-ilmoitusten mukaan kuvauksia tapahtui paikkakunnan yrittäjien taloissa ja pihoilla. V. A. Sihvonen on tunnettu Savonlinnaa, Punkaharjua ja ympäröivää maaseutua kuvaavista maisemakuvista. Näitä kuvia myytiinkin paljon matkailijoille postikortteina.

Sihvonen osti veljensä osuuden yhteisestä kuvaamosta vuonna 1910 ja jatkoi nimellä Valokuvaamo Olavi.^[4][5] Vuonna 1914 ateljee muutti uusiin tiloihin Olavintorille Solmun taloon osoitteessa Olavinkatu 26.^[6] Sisällissodan aikana vuonna 1918 V. A. Sihvonen toimi rintamavalokuvaajana Raudussa. Sihvosen kuoltua uintimatkalla Savonlinnassa vuonna 1932 valokuvaamon toimintaa jatkoi hänen jälkeensä hänen poikansa Paavo Sihvonen. Hänen tyttärensä Kerttu Kupiainen kirjoittaa myös perheen valokuvaustoiminnasta muistelmateoksessaan Kaupunki saarilla : vaellusta pienessä kaupungissa mukulakivikatujen aikaan.

Veli Hjalmar Sihvonen siirtyi ensin isän valokuvaamoon mutta muutti sitten Poriin. Palatessaan Savonlinnaan vuonna 1912 hän perusti kuvaamon Hj. Sihvonen ja valokuvaamon Savo isänsä valokuvaamon piharakennukseen Kirkkokadulla.^[7]

Velipuoli Urho Alarik Sihvonen oli myös valokuvaaja. Toimittuaan ensin valokuvaajana Raahessa vuosina 1916–19 hän perusti Savonlinnaan valokuvaamon Atelier Iris osoitteessa Olavinkatu 10, ja se siirtyi myöhemmin osoitteeseen Olavinkatu 51. Valokuvaamo toimi vuoteen 1932 saakka, jolloin se tuhoutui tulipalossa.^[8]

• Savonlinnan maakuntamuseo (tuhansia miljöö- ja henkilökuvia)
• Lusto
• Museoviraston historian kuva-arkisto (n. 40 henkilökuvaa ja 20 maisemakuvaa)
• Sibelius-museo, Turku (15 dokumenttikuvaa oopperajuhlilta Savonlinnasta)
• Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopio (15 valokuvaa)
• Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki

• Museoviraston kansatieteen toimiston kysely K 18:1-35.
• T. Mikkonen, Valokuvasta ja valokuvaajista, Sääminki.
• Kaleva 11.2.1916.
• Keski-Savo 22.2.1906, 15.2.1908, 11.4.1908.
• Parikkalan Sanomat 5.6.1908, 11.5.1910, 22.5.1912, 19.5.1915.
• Savolainen 22.6.1909, 15.9.1910, 29.4.1911, 24.8.1911, 14.12.1911, 14.5.1912, 13.6.1912, 2.7.1912, 4.7. 1912, 28.6.1913, 1.7.1913, 28.3.1914, 12.5.1914, 24.12.1914, 21.8.1920.
• Savonlinna 28.9.1894, 11.4.1908.
• Valokuvaajakansiot, Suomen Valokuvataiteen Museo.
• Reinikainen, Juha, Valokuvauksen historiaa Savonlinnassa, päiväämätön selvitys, Savonlinnan maakuntamuseo.
• Enqvist, Petri, Savonlinnan kaupungin rakennus- ja tyylihistoria, 2003