|
Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain vaaleihin 2016 Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltojen vaaleihin 2016 tarkoittaa Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin kohdistunutta vaikuttamiskampanjaa, josta Yhdysvallat syyttää Venäjän valtiota ja jonka presidentti Vladimir Putin henkilökohtaisesti olisi määrännyt. Donald Trumpin poliittiset vastustajat alkoivat jo ennen presidenttiehdokkuuden varmistumista koota ns. Steelen muistiota, jossa haettiin yhteyksiä Trumpin ja Venäjän hallinnon välille. Muistiota alkoivat koota Trumpin vastustajat republikaanisessa puolueessa, ja Hillary Clintonin vaalikampanja jatkoi sitä. Dokumentti sisältää väitteen Trumpin kampanjan salaliitosta Venäjän kanssa. Dokumentti johti FBI:n tutkintaan Trumpin ja Venäjän yhteyksistä ja lopulta erityissyyttäjä Robert Muellerin tutkimuksiin.[1] Yhdysvaltojen tiedusteluvirastot CIA ja FBI arvioivat "suurella varmuudella" ja NSA "kohtalaisella varmuudella", että Putin ja Venäjän hallinto pyrkivät auttamaan presidentiksi valitun Donald Trumpin valinnan mahdollisuuksia silloin, kun se oli mahdollista saattamalla ulkoministeri Clintonia huonoon valoon ja rinnastamalla häntä julkisesti epäsuotuisasti suhteessa Trumpiin.[2] [3] Yhdysvaltojen selvityksen mukaan Putin halusi mitä todennäköisimmin saattaa Clintonin epäuskottavaksi, koska Putin on syyttänyt häntä yllyttämisestä joukkomielenosoituksiin Putinin hallintoa vastaan vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa, ja koska Putin kantaa kaunaa niistä kommenteista, joiden Putin lähes varmasti katsoi väheksyvän itseään.[2][4] FBI:n mukaan hän vihasi Clintonia niin paljon, että hänellä oli selvä preferenssi vastaehdokkaan hyväksi.[5] Selvityksen mukaan hakkerit murtautuivat Demokraattien kansallinen komitean tietoverkkoon ja varastivat sähköposteja, jotka myöhemmin julkistettiin WikiLeaksissa. Myös Hillary Clintonin vaalipäällikön John Podestan sähköpostit julkistettiin.[3] Tiedusteluvirastot päättelivät "suurella varmuudella", että Venäjän sotilastiedustelu käytti dcleaks.com-sivustoa sähköpostien julkistamiseen.[4] Edustajainhuoneen tiedustelukomitean istunnossa maaliskuussa 2017 FBI:n johtaja James Comey kertoi virastonsa tutkivan mahdollista yhteistoimintaa Venäjän ja Trumpin kampanjan välillä, ja syyllistyivätkö kampanjassa mukana olleet rikoksiin.[5] Trump erotti Comeyn 9. toukokuuta 2017, mitä pidettiin tutkinnan tahallisena haittaamisena. Entinen FBI:n pääjohtaja Robert Mueller nimitettiin johtamaan tutkintaa. Yhdysvaltojen demokraattipuolueen johto, Democratic National Committee nosti huhtikuussa 2018 oikeusjutun, jossa puolue syyttää Hillary Clintonin tappiota Trumpin kampanjan, Venäjän viranomaisten ja WikiLeaksin salaliitosta johtuneeksi.[6] Muellerin raportista julkaistiin tiivistelmä maaliskuussa 2019. Sen mukaan Trumpin kampanjaorganisaation ja Venäjän väliltä ei löytynyt lainvastaista yhteyttä.[7][8] Sittemmin FBI:n tutkimusta tutkimaan nimitettiin erityissyyttäjä John Durham. Durhamin komitea on pidättänyt Steelen muistion lähteenä olleen Venäjä-analyytikon, sekä Clintonin kampanjan lakimies Michael Sussmannin syytettynä valehtelusta FBI:lle.[1] TaustaThe Daily Beast -verkkolehden elokuussa 2016 julkaisemassa artikkelissa tarkasteltiin rt.comin ja Sputnik Newsin sosiaalisessa mediassa välittämää disinformaatiota ja Venäjä-mielistä propagandaa. Venäläismedian viestiä eteenpäin levittäneet Twitter-käyttäjät saattoivat olla joko aitoja Trumpin kannattajia tai eripuran ja propagandan levittämistä varten tekaistuja trollitilejä. Artikkelin mukaan Venäjän taktiikka oli samankaltaista kuin Neuvostoliitolla kylmän sodan aikana.[9] Tiedusteluasiantuntijat pitävät varmana, että Venäjä levitti valeuutisia, mutta ei ole yksimielisyyttä lisättiinkö propagandatoimintaa aktiivisesti vaalikampanjoinnin aikana.[10] Kuukautta ennen kuin Trump varmisti valintansa republikaanien presidenttiehdokkaaksi, hänen tärkeä liittolaisensa ja edustajainhuoneen enemmistöjohtaja Kevin McCarthy väitti Vladimir Putinin rahoittavan Trumpia ja Dana Rohrabacheria. Puhemies Paul Ryan kehotti pitämään keskustelun salassa, mutta se vuoti julkisuuteen Washington Postin saatua nauhoituksen siitä. Ryan ja McCarthy kiistivät tiedon viimeiseen asti. Paikalla ollut republikaanien järjestötehtävissä toiminut Evan McMullin vahvisti tiedot.[11] Sosiaalinen mediaNeuvostoliitto yritti 1950-luvulta alkaen vaikuttaa vihollisiinsa propagandaa käyttämällä. Sosiaalisen median välityksellä Venäjä pystyy samaan tehokkaammin.[12] Informaatiovaikuttamisen painopiste oli perinteisessä oikeistossa, Alt-right-liikkeessä ja fasisteissa. Monikanavaisuus, toisto ja nopeus tekivät siitä erittäin vaikean torjua.[13] Facebookin edustajat kertoivat, että presidentinvaalikampanjan aikana Kreml-myönteisestä propagandasta tunnettu venäläinen yritys osti siltä mainoksia yhteensä 100 000 dollarilla. Mainokset vaikuttivat vahvistavan sosiaalisia ja poliittisia jakolinjoja.[14] Trumpin ja venäläisten väliset yhteydet Tutkijoita ovat kiinnostaneet Venäjän suurlähettiläs Sergei Kisljakin tapaamiset turvallisuusneuvonantaja Michael T. Flynnin, Jeff Sessionsin ja presidentin vävyn Jared Kushnerin kanssa. Flynn joutui eroamaan nopeasti oltuaan virassa alle kuukauden, koska hänen katsottiin antaneen varapresidentti Mike Pencelle väärää tietoa keskusteluistaan Kisljakin kanssa. Sessions jätti ilmoittamatta tapaamisesta ministerinimityksensä kuulemistilaisuudessa.[15] Flynn on ensimmäinen hallinnon virkamies, jota vastaan on nostettu rikossyyte. Erikoissyyttäjä Muellerin kanssa sopimuksen tehnyt Flynn on tunnustanut valehdelleensa FBI:lle keskusteluistaan Kisljakin kanssa. Oikeudenkäynnissä käytettyjen lähteiden mukaan "korkea-arvoinen vallanvaihtotiimin jäsen" ohjasi häntä ottamaan yhteyttä Venäjän ja muiden maiden edustajiin YK:n Israel-päätöslauselmaa. Nimeämättömät sisäpiiriläiset kertoivat kyseisen henkilön olevan Jared Kushner.[16][17] Yhdysvaltojen liittovaltion reagointiEdustajainhuoneen tiedustelukomitea aloitti tutkinnan Trumpin vaalikampanjan yhteyksistä Venäjään ja Venäjän kybertoiminnasta.[18] Myös tarkastuskomitea sekä senaatin tiedustelu- ja oikeuskomiteat ovat aloittaneet omat tutkintansa.[19] FBI käytti Steelen muistion väitteitä saadakseen FISA-lain (Foreign Intelligence Surveillance Act) mukaiset tiedusteluoikeudet salakuunnellakseen Trumpin kampanjan avustajaa Carter Pagea.[1] Oikeusministeriö nimitti entisen FBI:n pääjohtaja Robert Muellerin erityistehtävään tutkimaan Venäjän vaikutusta presidentinvaalissa. Apulaisoikeusministeri Rod Rosensteinin mukaan tapahtumien ainutlaatuisuuden vuoksi tehtävään tarvittiin komentoketjun ulkopuolinen.[20] Erikoistutkijana Muellerilla on laajat oikeudet salassa pidettäviin tietoihin, oma budjetti, henkilökuntaa ja aikarajaa ei ole määrätty.[19] Mueller aikoo medialähteiden mukaan käyttää suurta valamiehistöä todistajien kutsumiseen, mikä merkinnee syyteharkintaa[21]. Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi äänin 97–2 pakotteita Venäjää vastaan. Mikäli presidentti yrittää helpottaa tai poistaa pakotteita, asia tulee kongressin käsittelyyn.[22] Obaman hallinnon vastatoimet Presidentti Barack Obama keskusteli kyberturvallisuudesta Vladimir Putinin kanssa G-20-kokouksen aikana syyskuussa 2016. Hän käski Putinia lopettamaan toimet ja varoitti vakavista seuraamuksista[23]. Toisessa haastattelussa hän lupasi, että Yhdysvallat vastaa kyberhyökkäyksiin keinoilla, jotka saattavat olla julkisia tai salaisia.[24] Obaman hallinto vastasi määräämällä pakotteita Venäjän sotilastiedustelulle ja federaation turvallisuuspalvelulle, karkottamalla maasta 35 venäläistä agenttia ja sulkemalla Venäjän omistamat kiinteistöt Marylandissa ja Long Islandilla, joita uskottiin käytetyn vakoilutarkoituksiin.[3] Reaktiot Hillary Clintonin mukaan hakkeroinnin tarkoitus oli demokraattisen järjestelmän vahingoittaminen, koska Putinilla "oli henkilökohtaista kaunaa minua vastaan." Hänen mukaansa Putin ei koskaan antanut anteeksi hänen ulkoministerikaudellaan esittämää syytöstä, jonka mukaan Venäjän parlamenttivaaleissa esiintyi vilppiä. Clinton antoi tukensa senaatin suorittamalle tutkimuskomitealle, joka tulisi olemaan samankaltainen kuin syyskuun 11. päivän iskujen tutkinta, koska "yleisö ansaitsee tietää mitä tarkkaan ottaen tapahtui, ja miksi, jotta voisimme ennalta ehkäistä tulevia hyökkäyksiä".[25] Hänen mukaansa asia on häntä itseään suurempi, koska kyseessä on demokratian uskottavuus ja kansakunnan turvallisuus[26]. Podestan mukaan FBI:n ylimitoitettu reaktio sähköpostikohuun ja Venäjä-tutkinnan ponnettomuus osoittavat hänen mielestään, että FBI:ssä on jotain pahasti pielessä.[26] Kuusi kymmenestä yhdysvaltalaisesta uskoo Venäjän vaikuttamisyrityksiin vaaleissa ja 72 % katsoi Trumpin saaneen hyötyä tästä, mutta republikaaneista vain 9 % oli samaa mieltä. 67 % vastaajista oli sitä mieltä, että Trumpin pojan ja kampanjajohtajan oli sopimatonta tavata venäläinen asianajaja.[27] Donald Trumpin reaktiot Presidentiksi valittu Donald Trump on myöntänyt Venäjän hakkeroineen demokraattien tietojärjestelmiä, mutta väitti ettei sillä ollut merkitystä vaalin lopputuloksen kannalta.[4] Trumpin vallanvaihtoa valmisteleva tiimi totesi tiedusteluviranomaisista, että nämä ovat "samoja, jotka sanoivat Saddam Husseinilla olevan joukkotuhoaseita." Trump itse väitti hakkereiden saattavan olla Kiinasta tai "joku tyyppi kotonaan New Jerseyssä."[28] Hänen mukaansa Venäjä-tutkinnat haittaavat maiden suhteita. Hän tapasi Vladimir Putinin Apec-maiden kokouksessa Vietnamissa, missä Putin oli vakuuttanut hänelle ettei sekaantumista tapahtunut. Trump ilmoitti uskovansa häntä.[29] Trump on kiistänyt huonot välit tiedusteluviranomaisiin ja pitää väitteitä median vääristelynä.[30] Asia nousi Helsingin vuoden 2018 huippukokouksen lehdistötilaisuuden yhdeksi pääaiheeksi. Trumpin katsottiin myötäilleen Putinin puheita siitä, ettei Venäjä olisi sekaantunut Yhdysvaltojen presidentinvaaliin. Trumpin puheet raivostuttivat Yhdysvalloissa, ja ne tuomittiin sekä demokraatti- että republikaanipuolueessa.[31] Seuraavana päivänä Trump pyörsi puheitaan ja kertoi uskovansa Venäjän vaalivaikuttamiseen. Hänen aikaisemmissa puheissaan oli Trumpin mukaan kyse erehdyksestä: hän oli vahingossa sanonut sanan ”wouldn’t” sijaan ”would”, jolloin lauseen merkitys muuttui päinvastaiseksi.[32] Venäjän kanta_03_(cropped).jpg) Presidentti Putinin tiedottajan mukaan Yhdysvaltojen syytökset ovat perättömiä ja muistuttavat noitavainoa[33]. Putin itse tyrmäsi väitteet vaaleihin sekaantumisesta pelkkänä hysteriana ja sanoi olevan "täyttä roskaa", että Trump olisi ollut Kremlin suosikkiehdokas.[34] Hän vihjaili kesällä 2017, että hakkerit ovat saattaneet olla "patrioottisia kansalaisia", jotka taistelevat Venäjästä pahaa puhuvia vastaan.[35] Putin tyrmäsi kampanjapäällikkö Paul Manafortiin kohdistuvan rikostutkinnan Trumpin vastustajien keksintönä.[29] Tiedusteluyhteisö Entinen CIA:n johtaja Michael Morell kutsui Venäjän toimia "9/11:n poliittiseksi vastineeksi" ja "eksistentiaaliseksi uhaksi". Hänen mukaansa presidentin ja tiedusteluyhteisön välinen suhde on murentumassa Trumpin asenteen vuoksi.[36] Trumpin suhdetta maansa tiedustelulaitoksiin pidetäänkin ennenkuulumattoman huonona.[37] Sitoutumattoman presidenttiehdokkaan ja entisen CIA-agentti Evan McMullinin mukaan kongressin republikaaniedustajat olivat tietoisia Venäjän toimista, mutta eivät ottaneet niitä puheeksi, jotta Trumpin voitonmahdollisuudet eivät heikkenisi.[38] Oikeusministeriön tutkimusToukokuussa 2023 lopullisesti juilkaistu Durhamin raportti kritisoi FBI:tä tutkimuksen aloittamisesta ilman näyttöä. FBI myös jätti huomiotta syytteitä vastaan puhuvat seikat. Asian käsittely erosi huomattavasti edeltävien tapausten käsittelystä, kuten Clintonia koskevista asioista.[39] Yhdysvaltain oikeusministeriö nosti syytteen Hillary Clintonin vaalikampanjan asianajaja Michael Sussmannia vastaan FBI:ille valehtelemisesta. [40] Sussmaan vapautettiin syytteistä. Lähteet
Aiheesta muualla
|
