Yrjö V

Yrjö V
Yrjö V vuonna 1923
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Intian keisari
Valtakausi	6. toukokuuta 1910 – 20. tammikuuta 1936
Kruunajaiset	22. kesäkuuta 1911
Edeltäjä	Edvard VII
Seuraaja	Edvard VIII
Syntynyt	3. kesäkuuta 1865 Marlborough House, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	20. tammikuuta 1936 (70 vuotta) Sandringham House, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Hautapaikka	St. George's Chapel, Windsorin linna
Puoliso	Kuningatar Mary (vih. 1893)
Lapset	Edvard VIII Yrjö VI Prinsessa Mary Prinssi Henry Prinssi George Prinssi John
Koko nimi	George Frederick Ernest Albert
Suku	Windsor (vuodesta 1917) Saksi-Coburg-Gotha (vuoteen 1917)
Isä	Edvard VII
Äiti	Kuningatar Alexandra
Nimikirjoitus

Yrjö V (George Frederick Ernest Albert); (3. heinäkuuta 1865 – 20. tammikuuta 1936) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas, Intian keisari ja Britannian siirtomaiden valtionpäämies vuosina 1910–1936.^[1]

Hän oli Saksi-Coburg-Gotha-suvun viimeinen brittiläinen monarkki, joka vaihtoi ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 saksalaisperäisen suvun nimen brittiläisemmäksi Windsoriksi.^[1]

Isoäitinsä kuningatar Viktorian hallituskaudella syntynyt Yrjö oli Walesin prinssi Albert Edwardin ja prinsessa Alexandran toiseksi vanhin poika ja kolmas Britannian valtaistuimen perimysjärjestyksessä isänsä ja vanhemman veljensä prinssi Albert Victorin jälkeen. Yrjö V muistutti ulkonäöltään paljon serkkuaan Venäjän keisari Nikolai II:ta.^[2]

Vuosina 1877–1892 Yrjö palveli kuninkaallisen laivaston palveluksessa, kunnes hänen vanhempi veljensä kuoli alkuvuodesta 1892. Se teki hänestä kruununperijän. Kuningatar Viktorian kuoltua vuonna 1901 Yrjön isästä tuli Britannian monarkki nimellä Edvard VII ja Yrjöstä tehtiin Walesin prinssi. Hänestä tuli kuningas isänsä kuoltua vuonna 1910.

Yrjön hallituskaudella nousi puheenaiheeksi sosialismi, kommunismi, fasismi, irlantilainen tasavaltalaisuus ja Intian itsenäisyysliike, jotka kaikki muuttivat radikaalisti Brittiläisen imperiumin poliittista maisemaa, joka itse saavutti alueellisen huippunsa 1920-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) seurauksena hänen serkkujensa Nikolai II:n ja Vilhelm II:n valtakunnat kaatuivat samalla kun Brittiläinen imperiumi laajeni. Vuonna 1917 Yrjö V vaihtoi kuninkaallisen perheen nimen Saksi-Coburg-Gothasta Windsoriksi, saksalaisvastaisen mielipiteen seurauksena.

Yrjö V aloitti vuonna 1932 nykyaikaan jatkuneen monarkin pitämän joulupäivän radiopuheen perinteen.

Yrjö kärsi tupakointiin liittyvistä terveysongelmista suuren osan loppuhallituskautensa ajan. Hänen kuoltuaan tammikuussa 1936 hänen seuraajakseen tuli hänen vanhin poikansa Edvard VIII. Edvard luopui kruunusta saman vuoden joulukuussa, ja hänen seuraajakseen tuli hänen nuorempi veljensä Albert, joka otti käyttöön hallitsijanimen Yrjö VI.

Hän oli naimisissa vuodesta 1893 lähtien Mary Teckin kanssa, ja heille syntyi kuusi lasta.^[1]

Yrjö V:n kuudenneksi vanhin lapsi prinssi John oli ilmeisesti autistinen ja hän sai toistuvia epileptisiä kohtauksia, joista yhteen hän myös kuoli vain 13-vuotiaana.^[3]

• Sukkanauharitarikunta (1884)
• Ohdakkeen ritarikunta (1893)
• Royal Victorian Order (1897)
• Pyhän Patrikin ritarikunta (1897)
• Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön ritarikunta (1901)
• Imperial Service Order (1903)
• Intian tähden ritarikunta (1905)
• Intian keisarikunnan ritarikunta (1905)
• Brittiläisen imperiumin ritarikunta (1917, perustaja)^[4]

Lähde:^[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö V Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä: Edvard VII

Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas 1910–1936

Seuraaja: Edvard VIII