Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus

Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus^[1], ON:a julggaštus olmmošvuoigatvuođaid birra^[2] dahje ON olmmošvuoigatvuođajulggaštus^[3] lea julggaštus man Ovttastuvvan našuvnnat leat dohkkehan juovlamánu 10. b. 1948^[3] dan goalmmáda dievasčoahkkimis. Julggaštusa dohkkeheamis jienastedje 48 riikka. Ii mihkkige riika leat jienastan vuostái, muhto gávcci riikka biehtadedje jienasteamis (Sovjetlihttu ja eará nuortablokka riikkat, Lulli-Afrihká ja Saudi-Arábia)^{[gáldu váilo]}. Dohkkehanbeaivvi gudnin juovlamánu 10. b. ávvuduvvo juohke jagi olmmošvuoigatvuođaid beaivin.

Dakkaviđe dan historjjálaš dáhpáhusa maŋŋel dievasčoahkkin ávžžui buot miellahtoriikkaid almmustahttit julggaštusa. Riikkaid dáhttojuvvui "juohkit ja lasihit dieđuid, lohkat ja čilget dan skuvllain ja eará oahppolágádusain eará riikkaid ja guovlluid beroškeahttá politihkalaš diliin".^[4]

Eanaš julggaštusa sisdoalus lea maŋŋelis nannen guovtti riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamušain main nubbi guoská siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaide (SP-soahpamuš), nubbi fas ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaide (ESČ-soahpamuš)^{[gáldu váilo]}.

Julggaštusa virggálaš teaksta lea oažžumis ON guđa virggálaš gillii: arábagillii, eaŋgalasgillii, fránskkagillii, kiinnágillii ja ruoššagillii. Dasa lassin máŋga ON miellahtoriikkain leat čuvvon dievasčoahkkima ávžžuhusa ja jorgalan julggaštusa iežas gillii. Dan rádjái julggaštus lea jorgaluvvon 369 gillii dahje suopmanii.

Julggaštusa lea oažžumis nuvttá ON guđa virggálaš gillii, davviriikkalaš gillii ja vehá eará gillii ON davviriikkalaš diehtojuohkindoaimmahagas mii lea Københápmamis.

Danne go friddjavuođa, vánhurskkisvuođa ja ráfi vuođđu máilmmis lea buot olmmošgoddái gullevaččaid lunddolaš olmmošárvvu dovddiidus ja sin dássásaš ja massemeahttun vuoigatvuođaid dovddiidus,

danne go olgguštus olmmošvuoigatvuođain ja badjelgeahččanvuohta daid hárrái lea mielddisbuktán veahkájolaš daguid, mat leat suorggahan olmmošgotti oamedovddu, ja danne go álbmogiid alimus joksanmearrin lea dovddastuvvon dakkáraš máilmmi ovdanšaddu, gos lea sárdnun- ja oskkufriddjavuohta ja gos lea balus ja heađis friddjavuohta,

danne go lea vealtameahttun dárbbašlaš suodjalit olmmošvuoigatvuođaid lága bokte, amaset olbmot fertet manimuš heađisteaset stuimmáskit bággoválddi ja soarddu vuostá,

danne go lea deaŧalaš ovddidit ustitlaš gaskavuođaid gárgedusa našuvnnaid gaskkas,

danne go Ovttastuvvan našuvnnaid álbmogat lihtu bokte ođđasis duođaštit sin oskkuset olbmo vuođđovuoigatvuođaide, olmmošoktagasa árvui ja mávssolašvuhtii, olmmáiolbmo ja nissonolbmo dássásaš vuoigatvuođaide, ja leat soahpan ovddidit sosiálalaš ovdáneami ja buorránahttit eallineavttuid stuorit friddjavuođa siste,

danne go miellahttostáhtat leat geatnegahttán iežaset, Ovttastuvvan našuvnnaiguin ovttasbarggadettiin, váfistit olmmošvuoigatvuođaid oppalaš gudnejahttojumi ja doahttaleami,

danne go dáid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid oktasaš ipmárdusas lea stuorimus mávssolašvuohta dan fertehusa duohtandahkamis,

de danne dievasčoahkkin dákko bokte almmuha dán olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa oktasaš joksanmearrin buot álbmogiidda ja buot našuvnnaide vai juohke olmmošoktagas ja juohke servodateisseváldi, álo muittus anedettiin dán julggaštusa, vikkašii oahpahusa ja bajásgeassima bokte ovddidit gudnejahttojumi dáid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid hárrái, ja našuvnnalaš ja internašuvnnalaš doaibmabijuid bokte váfistit ahte dat šaddet oppalaččat ja fámolaččat dovddastuvvot ja doahttaluvvot sihke miellahttostáhtaid iežas álbmoga siste ja daid lágaváldi vuolde orru rádjosiid álbmogiid siste.

Artihkal 1. Buot olbmot leat riegádan friddjan ja olmmošárvvu ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus dássásažžan. Sidjiide lea addon jierpmi ja oamedovddu ja sii galget meannudit guimmiideaset guovdu vieljalaš vuoiŋŋain.

Artihkal 2. Juohkehaš lea vuoigaduvvon buot daid vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide, mat dán julggaštusas leat namahuvvon, almmá mange vealahaga, náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará miellaguottu, našuvnnalaš dahje sosiálalaš surggiideami, opmodaga, riegádeami dahje eará dilálašvuođa dáfus.

Orruneatnama dahje -guovllu politihkalaš, lágaválddálaš dahje internašuvnnalaš dilli maiddá ii galgga váikkuhit vealahusa, lehkos dat eanan dahje guovlu iešstivrejeaddji dahje earáid geahču vuolde dahje muđui mange láhkái earáid hálddus stivrra dáfus.

Artihkal 3. Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.

Artihkal 4. Ii oktage galgga dollojuvvot šlávvan dahje bággobálvalusas. Šlávvavuohta ja šlávvagávppi joraheapmi, vaikko guđege vuogi mielde, galgá leat gildojuvvon.

Artihkal 5. Ii oktage galgga illastusa vuollái dagahuvvot dahje goaves, olmmošmeahttun dahje vuolideaddji gieđahallama dahje ráŋggáštusa vuollái.

Artihkal 6. Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.

Artihkal 7. Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mangelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa. Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo, ja juohkelágán ávžžuhusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.

Artihkal 8. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut ulmmálaš veahki dohkálaš našuvnnalaš duopmostuoluin dakkáraš daguid vuostá mat rihkkot daid vuođđodahkki vuoigatvuođaid, mat leat sutnje addon vuođđoásahusa dahje lága bokte.

Artihkal 9. Ii oktage galgga sahte sivas gitta váldojuvvot, giddagassii biddjojuvvot dahje riikkabáhtarussii áddjojuvvot.

Artihkal 10. Go geange vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat galget mearriduvvot, ja go su vuostá nostojuvvon ráŋggáštussivahus galgá merrejuvvot, de juohke olbmos lea ollislaš dássásaš vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja almmolaš ášševuodjima sorjjasmeahttun ja bealátkeahtes duopmostuolu ovddas.

Artihkal 11.

1. Juohke olbmos guhte ráŋggáštusvuloš daguin sivahuvvo, lea vuoigatvuohta lohkkojuvvot vigiheapme gitta dasságo su sivalašvuohta lea nanuduvvon almmolaš duopmostuolu riektemeanuin, main sus leat leamaš buot dat dáhkádusat mat leat dárbbašlaččat iežas bealuštussii.
2. Ii oktage galgga dubmejuvvot ráŋggáštussii dakkár dagu dahje šláibmahusa ovddas, mii dahkuáiggi ii lean ráŋggáštusvuloš našuvnnalaš lága mielde dahje álbmotrievtti mielde. Iige galgga garraset duomu sáhttit cealkit go dan mii lágas leai mearriduvvon dalle go ráŋggáštusvuloš dahku dáhpáhuvai.

Artihkal 12. Ii oktage galgga gillát evttolaš seaguheami iežas priváhtaeallimii, bearrašii, ruktui dahje reivelonohallamii, iige alageavvama gudni dahje máinnolmasvuođa ala. Juohkehaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.

Artihkal 13.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja johtalit ja friddja válljet alccesis orrunsaji stáhta rájiid siskkobealde.
2. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuolgit riikkas eret, maiddái iežas riikkas, ja máhccat ruoktot iežas riikii.

Artihkal 14.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vierroriikkain ohcat ja oažžut dorvobáikki doarrádallama sivas.
2. Dát vuoigatvuohta ii sáhte čurvojuvvot doarjjan go riektedoarrádallama duođalaš vuođđun leat eahpepolitihkalaš rihkkosat dahje dagut, mat leat Ovttastuvvon našuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid vuostá.

Artihkal 15.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta stáhtaboargárvuhtii.
2. Ii ovttasge galgga evttolaččat váldojuvvot eret stáhtaboargárvuohta, dahje biehttaluvvot vuoigatvuohta molsut stáhtaboargárvuođa.

Artihkal 16.

1. Dievasahkásaš dievdoolbmuin ja nissonolbmuin lea vuoigatvuohta náitalit ja vuođđudit bearraša almmá mange ráddjehusa mii boahtá nális, našuvnnalašvuođas dahje oskkus. Sis lea gáibádus dássásaš vuoigatvuođaide náitosa dáfus, náitosa áiggi ja náitosa háddjehusa maŋŋá.
2. Náittosvuhtii mannan galgá dušše dalle dáhpáhuvvat go friddja ja ollislaš mieđáhus guktuid saddi beallelaččaid bealis lea duođaštuvvon.
3. Bearaš lea servodaga lunddolaš vuođđooktavuohta ja servodat ja stáhta galgá dan suodjalit.

Artihkal 17.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta opmodaga eaiggáduššat, okto dahje earrásiiguin searválagaid.
2. Ii ovttasge galgga su opmodaga evttolaččat eret váldojuvvot.

Artihkal 18. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta jurddašan-, oamedovddu- ja oskufriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa molsut religiovnna dahje oskku ja juogo okto dahje earrásiiguin searválagaid, almmolaččat dahje priváhtalaččat, praktiseret oskku oahpaheami bokte, meanuid bokte, bálvalusa bokte ja religiovnnalaš vieruid basuhemiin.

Artihkal 19. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oaivil- ja sátnefriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa čuoččuhit oaiviliid almmá earrásiid seaguhusa haga, ja friddjavuođa ohcat, vuostáváldit ja almmuhit dieđuid ja oainnuid juohkelágán diehtojuohkingaskomiid čađa, beroškeahttá riikarájiin.

Artihkal 20.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta ráfálaš čoahkkimiin ja ovttastumiin friddja oassádallat.
2. Ii oktage galgga bággejuvvot searvat makkárge ovttastupmái.

Artihkal 21.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta leat osolaš iežas riikka stivrejumis, juogo vuigestaga dahje friddja válljejuvvon ovddasteddjiid bokte.
2. Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta beassat iežas riikka almmolaš doaimmaide.
3. Álbmoga dáhttu lea almmolaš válddi vuođđu. Dát dáhttu galgá dovdosii boahtit mearreáigásaš ja duođalaš válggain main oppalaš ja dássásaš jienastanvuoigatvuohta čiegus jienasteapmi dahje eará ovttaárvosaš friddja jienastanvuohki.

Artihkal 22. Servodatmiellahttun lea juohkehaččas vuoigatvuohta sosiálalaš oadjebasvuhtii ja juohkehaš sáhttá gáibidit ahte dat ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš buorit, mat leat vealtameahttun dárbbašlaččat olbmo árvui ja su persovnnalaš friddja ovdáneapmái, duohtandahkkojuvvojit našuvnnalaš doaibmabijuid bokte ja internašuvnnalaš ovttasbarggu bokte vuhtiiválddedettiin juohke sierralaš stáhta organisašuvnna ja veahkkeváriid.

Artihkal 23.

1. Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut barggu, beassat friddja válljet alccesis fitnu, oažžut vánhurskkis ja buriid bargoeavttuid ja oažžut suodjalusa bargguhisvuođa vuostá.
2. Almmá mange vealahusa haga lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut seammá bálkká seammá barggu ovddas.
3. Juohke bargis lea vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja govttolaš mávssu, mii dáhkida sutnje alccesis ja su bearrašii olmmošárvvolaš áigáboađu, ja mii, juos dárbbašlažžan čájehuvvo, ollistuvvo eará sosiálalaš suodjalusa bokte.
4. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuođđudit fágaservviid, ja miellahttun searvat dakkáriidda, suodjalan dihte iežas beroštumiid.

Artihkal 24. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuođa vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.

Artihkal 25.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta danmuddosaš eallindássái, ahte dat dáhkida su ja su bearraša dearvvašvuođa ja buorredili borramuša, biktasiid, ásodaga ja dearvvašfuola dáfus, ja maiddái dárbbašlaš sosiálalaš addosiid dáfus ja velá lassin oadjebasvuođa dáfus go bargguhisvuohta, buohcuvuohta, bargolámisvuohta, leaskavuohta, boarisvuohta dahjege muđui birgenvádjitvuohta deaivida, masa olmmoš ieš ii leat sivalaš.
2. Etniin ja mánáin lea vuoigatvuohta sierralaš ovddasmorrašii ja veahkkái. Buot mánáin, lehkoset sii dal riegádan náittosvuođa siskkobealde dahje olggobealde, galgá lea seammá sosiálalaš suodjalus.

Artihkal 26.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oahpahussii. Oahpahus galgá addojuvvot nuvttá, goit álgo- ja vuođđooahpahusa dáfus. Álgooahpahus galgá leat bákkolaš. Buohkain galgá leat vejolašvuohta fidnooahpahusa oažžut ja buohkaide galgá leat dássásaš vejolašvuohta váldit alit oahpahusa veajuideaset mielde.
2. Oahpahus galgá atnit joksanmearrin gárgedit olmmošlaš persovnnalašvuođa ja nannudit olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđodahkki friddjavuođaid gudnejahttojumi. Dat galgá ovddidit ipmárdusa, sobalašvuođa ja ustitvuođa buot našuvnnaid, buot nállejuhkosiid ja buot religiovnna juhkosiid gaskkas ja dat galgá ovdánahttit Ovttastuvvon našuvnnaid barggu bisuhan dihte ráfi.
3. Váhnemiin lea vuosttassadjásaš vuoigatvuohta válljet mánáideaset várás oahpahusvuogi.

Artihkal 27.

1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja oassádallat servodaga kultuvrralaš eallimis, návddašit dáidagiin ja šaddat osolažžan dieđalaš ovdáneapmái ja daid buriide, mat das čuvvot.
2. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut daidda vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš beroštumiide suodjalusa, mat čuvvot boađusin vaikko guđelágán dieđalaš, girjjálaš dahje máhtolaš dahkosis, maid guhtege ieš lea ávdnen.

Artihkal 28. Juohkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internašuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandahkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, mat dán julggaštusas leat namuhuvvon.

Artihkal 29.

1. Juohkehaččas leat dat geatnegasvuođat servodaga guovdu, mat aittonassii dahket vejolažžan persovnnalašvuođa friddja ja dievaslaš ovdáneami.
2. Geavahettiin vuoigatvuođaidis ja návddašettiin friddjavuođaidis ii leat oktage earálágán ráddjehusa vuloš, go dakkáriid mat lága bokte leat mearriduvvon aittonassii dáhkidan dihte earrásiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dárbbašlaš dovddiidusa ja gudnejahttojumi ja deavdin dihte daid gáibádusaid maid morála, almmolaš ortnet ja oppalaš buorredilli demokráhtalaš servodagas rievttuid mielde ovdandivvu.
3. Diet vuoigatvuođat ja friddjavuođat eai guđege dáhpáhusas sáhte adnojuvvot vuostá Ovttastuvvon našuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid.

Artihkal 30. Ii mihkkege dán julggaštusas sáhte nu dulkojuvvot ahte dat vuoigada ovttage stáhta, juhkosa dahje olmmošoktagasa oassádallat dakkár doaimmas, dahje dahkat dakkár dagu, mii duššindagašii ovttage dain vuoigatvuođain dahje friddjavuođain mat leat namahuvvon julggaštusas.

Islámalaš riikkat atnet olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa menddo oarjeriikkalažžan nu ahte dat čálle jagi 1990 dávástussan šaria-njuolggadusaide vuođđuduvvan Kairo julggaštusa olmmošvuoigatvuođaid birra islámas.^[5][6]

• Njeallje luomusvuođa
• Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Johdannon ja historian kirjoittanut Tuija Sarvi. Suomen YK-liitto ry:n julkaisusarja. Helsinki: Suomen YK-liitto, 2008. ISBN 978-952-9694-62-4. (suomagillii)

• Julggaštus dávvesámegillii
• Suoma ON-lihttu (suomagillii) ja (ruoŧagillii)
• Ihmisoikeudet.net (suomagillii)