|
DerbyshireDerbyshire   
Derbyshire on hallinnollinen, muodollinen ja historiallinen kreivikunta Itä-Midlandsin hallintoalueella, suunnilleen keskellä Englantia.[1] Nykyinen kreivikunta muodostettiin vuonna 1974, ja sen pääkaupunkina toimii Matlock.[1][2] Hallinnolliseen kreivikuntaan kuuluu kahdeksan hallintopiiriä, ja muodolliseen kreivikuntaan luetaan niiden lisäksi itsenäinen Derbyn yhtenäishallintopiiri.[1] Vuonna 2020 muodollisen kreivikunnan alueella arvioitiin elävän noin 1 060 000 ihmistä.[3] Derbyshirelle ovat tunnusomaisia kauniit maisemat ja kumpuileva maasto. Pohjoisessa kreivikunta ulottuu Penniineihin, joka koostuu kukkuloista ja vuorista. Derbyshiren kuuluisin matkailukohde on Peak District -kansallispuisto.[4] Derwentin laakson tehtaat ovat kuuluneet Unescon maailmanperintölistaan vuodesta 2001 alkaen.[1] Maantiede.jpg) Derbyshiren pinta-ala on 2 625 neliökilometriä, pituus etelästä pohjoiseen 84 kilometriä ja leveys lähes koko pituudeltaan vain 32 kilometriä.[3][4] Sitä ympäröivät West Yorkshire pohjoisessa, South Yorkshire koillisessa, Nottinghamshire idässä, Leicestershire kaakossa, Warwickshire etelässä, Staffordshire lounaassa, Cheshire lännessä ja Suur-Manchester luoteessa.[5] Suurin osa asutuksesta on kaupungeissa ja muu osa alueesta on lähinnä harvaan asuttua ylämaata, jossa harjoitetaan maanviljelyä, varsinkin lampaiden ja lehmien laidunnusta. Maisemaa halkovat laitumia rajaavat kivimuurit.[4] Pinnanmuotojen perusteella Derbyshire voidaan jakaa kahteen osaan: Peak Districtiä ympäröivään ylänköön pohjoisessa ja Derbyn kaupunkia ympäröivään alavaan maahan etelässä. Iso osa kreivikunnan luoteisosasta sijaitsee Peak Districtin kansallispuiston rajojen sisäpuolella. Penniinien vuori- ja kukkula-alue päättyy etelässä Derbyshiren doomiin, kalkkikiviylänköön, jota reunustavat hiekkakivimuodostumat. Doomin pohjoisreunalla sijaitsevat Kinder Scoutin ja Bleaklow’n kanervan ja turpeen peittämät ylätasangot. Doomin itäosassa on taloudellisesti merkittäviä kivihiilikerrostumia.[1] Kreivikunnan eteläosa on kumpuilevaa maaseutua, jonka maaperä on merkeliä, somerikkoa ja savimoreenia. Derwentjoen vesistö sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Derbyshiren rajojen sisäpuolella. Se yhtyy Trentjokeen Derbyn kaakkoispuolella.[1] Historia Derbyshiressä on useita esihistoriallisia jäännöksiä, kuten paleoliittinen Cresswell Crags ja pronssikautinen Arbor Low, johon on pystytetty suuri kivikehä. Roomalaiset rakensivat seudulle sotilaallisen tie- ja linnoitusverkon ja louhivat sieltä lyijyä. Aquae Arnemetiaen kylpyläkaupunki nykyisen Buxtonin paikalla oli roomalaisten ainoa siviilikäyttöön tarkoitettu asutuskeskus kreivikunnan alueella.[1] Anglosaksien saatua alueen hallintaansa siitä tuli osa Mercian valtakuntaa. Vuonna 873 daanit valloittivat Reptonin, joka toimi Mercian uskonnollisena keskuksena. Daaneja alkoi asettua seudulle pysyvästi ja he perustivat Derbyn kaupunkilinnoituksen. Derbyshire säilyi maaseutuvaltaisena 1700-luvulle asti, vaikka sieltä louhittiinkin jonkin verran mineraaleja ja kiveä. Peak Districtin alueelta saatavan lyijyn kysyntä alkoi kasvaa nopeasti keskiajalla.[1] Derbyshiren itäosan rautamalmivarantoja alettiin hyödyntää 1600-luvulla ja kreivikuntaan syntyi teollisuutta 1700-luvulla. Englannin ensimmäinen moderni tehdas, Derbyn silkkikehräämö, rakennettiin 1717. Vuonna 1771 Richard Arkwright rakensi Cromfordiin ensimmäisen vesivoimalla toimivan puuvillakehräämön. 1700–1800-luvuilla Derwentin jokilaaksoon kohosi tekstiilitehtaita, ja kreivikunnan itäosiin syntyi teräs- ja hiiliteollisuutta.[1] Itä- ja eteläosien hiilikenttiä hyödynnettiin voimakkaasti 1800-luvulla, ja Chesterfieldistä, Bolsoverista, Alfretoninsta ja Ilkestoninsta tuli teollisuuskaupunkeja. Derbystä muodostui tärkeä koneenrakennuksen keskus, ja Rolls-Royce avasi sinne ensimmäisen tehtaansa 1908. 1900-luvun aikana perinteiset teollisuusalat supistuivat. Hiilenlouhinta keskittyi muutamaan suureen kaivokseen, ja Derbyshiren viimeinen masuuni lopetti toimintansa 1974.[1] Hallinto Derbyshiren hallinnollisena keskuksena toimii Matlockin kaupunki, jossa sijaitsevassa kreivikunnantalossa valtuusto kokoontuu.[1][6] Vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 64 valtuutettua, joista 37 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 24 työväenpuolueeseen ja 3 liberaalidemokraatteihin.[7] Kreivikunnan hallinnon vastuulla on tuottaa monia alueen julkisista palveluista, muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoiminta, jätehuolto, tieverkko ja kirjastopalvelut.[8] Lordiluutnantti William Tucker on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Derbyshiressä toukokuusta 2009 lähtien.[9] Osa-alueetDerbyshiren muodollisen kreivikunnan alueella sijaitsevat seuraavat hallinnolliset alueet:[3] Derbyshiren aluehallinto 1. taso: Hallintopiirit 2. taso: Kunnat
Hallintopiirit jakaantuvat edelleen 204 kuntaan (civil parish), joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kunnat voivat tarjota erilaisia palveluita, kuten vapaa-ajankeskuksia, matkailuneuvontaa, uimahalleja, puistoja ja viljelypalstoja. Niiden tulee myös ylläpitää kunnallisia rakennuksia ja alueita – esimerkiksi kylätaloa ja hautausmaita – sekä kommentoida kunnan aluetta koskevaa kaavoitusta.[10] Talous Vaikka perinteiset teollisuudenalat supistuivat 1900-luvulla voimakkaasti, Derbyshire on yhä Britannian johtava raudan ja teräksen valun keskus. Kreivikunnassa on myös kone- ja kemianteollisuutta, ja Buxtonin ja Wirksworthin ympäristöstä saadaan merkittävä osa Britannian kalkkikivestä.[1] Matkailu on tärkeä elinkeino kreivikunnan pohjoisosassa. Viehättävien maaseutumaisemien lisäksi kreivikunnan alueella sijaitsee useita herraskartanoita, joita rakennettiin 1400-luvulta alkaen. Niistä kuuluisimpia ovat Haddon Hall, Hardwick Hall, Chatsworth House, Bolsover Castle, Sudbury Hall ja Sutton Scarsdale Hall.[1] LiikenneTiestöDerbyshiren alueella kulkee useita suuria teitä:[11]
RautatietDerby on tärkeä rautateiden risteyspaikka, jonka kautta kulkee useita ratoja Birminghamiin ja Lontooseen etelässä ja Leedsiin ja Sheffieldiin pohjoisessa. Derbystä liikennöi myös paikallisjunia Matlockiin ja Stoke-on-Trentiin Staffordshiressä. Peak Districtin reunalla sijaitsevaan Buxtonin kylpyläkaupunkiin kulkee paikallisjunia Suur-Manchesteriin kuuluvasta Stockportista.[12] LentoliikenneBritannian kolmanneksi suurin lentoasema Manchesterissa sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Derbyshiren luoteisrajasta ja seitsemänneksi suurin lentoasema Birminghamissa noin 35 kilometrin päässä kreivikunnan etelärajasta.[13][14][15] Väestö.jpg) Vuonna 2020 Derbyshiren kreivikunnassa oli noin 1 060 000 asukasta ja seuraavat yli kymmenentuhannen asukkaan asutuskeskukset:[3]
TunnuksetLippuDerbyshiren lipussa on vaaleansinisellä pohjalla vihreä risti, jonka keskellä on kultainen Tudor-ruusu. Sininen kuvastaa kreivikunnan jokia ja järviä ja vihreä sen vehmasta maaseutua. Risti symboloi sen sijaintia keskellä Englantia, ja Tudor-ruusu on ollut Derbyshiren tunnus 1400-luvulta lähtien. Lippu otettiin käyttöön 16. syyskuuta 2008 ja se valittiin BBC:n paikallisosaston järjestämässä suunnittelukilpailussa, jonka voitti derbyläinen Martin Enright.[18] KreivikuntapäiväDerbyshiren kreivikuntapäivää vietetään syyskuun 22. päivänä. Päivä valittiin BBC:n paikallisosaston järjestämässä äänestyksessä, joka järjestettiin pian lippukilpailun jälkeen. Päiväksi valikoitui Derbyshiren lipun käyttöönottoa edistäneen kampanjan aloituspäivämäärä.[19] NimikkokukkaVuonna 2004 Derbyshiren nimikkokukaksi valittiin lehtosinilatva Plantlife International -järjestön pitämässä yleisöäänestyksessä.[20] Kukka on yleinen Peak Districtin alueella.[21] PerinneruoatDerbyshiren perinneruokia ovat muun muassa:
Buxton Blue on kellanruskea, rasvainen sinihomejuusto, jota valmistetaan Derbyshiren lisäksi Nottinghamshiressä ja Staffordshiressä.[26] Lähteet
Aiheesta muualla
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=spacer}
