Fyle (m.kreik. φυλή, fylē, ”heimo”, ”kansa” < φύεσθαι, fyesthai, ”olla peräisin”, ”polveutua”)^[1] tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa. Jako fyleihin oli käytössä vanhastaan niin doorilaisilla kuin joonialaisilla alueilla. Parhaiten tunnetaan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen kymmenen Kleistheneen uudistuksessa syntynyttä fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä ja keskeisessä roolissa kaupungin demokratian toiminnassa. Ne jakaantuivat trittyksiin ja demoksiin.^[2]

Ensimmäinen kirjallinen maininta fyleistä löytyy Homerokselta. Nestor ehdottaa Iliaassa Agamemnonille, että armeija tulisi järjestää fyleittäin (”heimoittain”) ja fratrioittain (”sukukunnittain”).^[3] Iliaan laivaluettelossa heimoittain järjestäytyminen mainitaan rodoslaisten ja pelasgien kohdalla.^[4] Sitä miten kansat tai kaupunkien väestö oli jaettu, ei kuitenkaan kuvata kovin tarkasti.

Doorilaisilla oli alun perin kolme fyleä: Hylleis, Dymanes ja Pamfyloi.^[5] Ne olivat käytössä monissa kaupungeissa niillä alueilla, jotka doorilaiset asuttivat.^[6] Joissakin kaupungeissa oli käytössä myös neljäs fyle ei-doorilaisille asukkaille; esimerkiksi Argoksessa sen nimi oli Hyrnathia^[7] ja Sikyonissa Aigialeia.^[8] Vanhat fylet esiintyvät Spartassa vielä Tyrtaioksen runoissa, mutta ne jäivät myöhemmin käytöstä, kun kansa jaettiin pienempiin heimoihin tai sukukuntiin.^[9]

Doorilaisessa Kreetassa termi fyle (tai πυλα, pyla) sai erityisen merkityksen klassisella kaudella. Fylejä oli kolme tai neljä. Joka vuosi valittiin uudet kosmoi, jotka johtivat hallintoa. Joka vuosi eri fyle sai valittavakseen kyseiset henkilöt, jotta kaikki fylet voisivat ottaa osaa vallankäyttöön samassa määrin. Kreetalaiset fylet tunnetaan muun muassa Dreroksesta ja Gortynistä.^[10]

Joonialaiset fylet tunnetaan parhaiten Ateenasta ja sitä ympäröivästä Attikan maakunnasta.

Varhaisella ajalla Attika oli jaettu neljään fyleen. Ne oli nimetty joonialaisten kantaisänä pidetyn Ionin poikien mukaan.^[11][12] Vanhat fylet jaettiin kolmeen fratriaan kukin.^[2] Ne koostuivat myös kolmesta trittyksestä, jotka koostuivat puolestaan neljästä naukrariasta.^[13][14]

Antiikin lähteissä esiintyy myös toisenlaisia joonialaisten neljän heimon nimityksiä, kuten Kekropis, Autokhthon, Aktaia ja Paralia; Kranais, Atthis, Mesogaia ja Diakris; sekä Dias, Athenais, Poseidonia ja Hefaistias.^[11][20]

Fyle oli alun perin samaa juurta olleiden sukujen yhteenliittymä. Fyleä johti fylobasileus. Tämä tehtävä säilyi varsinkin uskonnollisessa merkityksessä Kleistheneen uudistuksen jälkeiselle ajalle ja klassiselle kaudelle saakka. Ateenan armeija oli järjestetty fyleittäin.^[11]

Kleisthenes uudisti Ateenan järjestelmän vuonna 508 eaa. Vanhat fylet hajotettiin, ja niiden tilalle muodostettiin kymmenen uutta fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä, mutta perivät vanhan ”heimojen” nimen.^[2] Jokainen kymmenestä fylestä jaettiin edelleen kolmeen trittykseen eli kolmannekseen. Trittys-jako uusittiin niin, että sen perustaksi tuli Attikan jako kolmeen alueeseen: kaupunki (asty), rannikkoalue (paralia) ja sisämaa (mesogeios). Jokainen uusi fyle muodostettiin niin, että sen asukkaita asui jokaisella näistä alueista. Trittyksiä oli näin yhteensä kolmekymmentä. Kuhunkin trittykseen kuului yksi tai useampia demoksia. Yhden heimon jäsenet asuivat siis maantieteellisesti hajanaisella alueella. Demokset olivat Ateenan kaupunginosia tai eri puolilla Attikaa sijainneita kaupunkeja tai kyliä, ja korvasivat vanhat naukrariat.^[13][21]

Fylet oli nimetty tunnettujen heerosten mukaan. Kleistheneen kerrotaan esittäneen Delfoin oraakkelille sadan heeroksen luettelon, josta oraakkeli valitsi kymmenen. Näistä tuli fyleille nimen antaneet heerokset eli eponyymit heerokset.^[11][22]

Fyleille vakiintui jo varhain järjestys, jossa Erekhtheis oli ensimmäinen, Aigeis toinen ja niin edelleen, ja usein fyleihin viitataan kirjallisuudessa niiden numeroilla. Kleistheneen fylet olivat:^[23]

Jokainen kymmenestä fylestä osallistui Ateenan bulen eli neuvoston toimintaan viidelläkymmenellä valtuutetulla, jolloin koko neuvostossa oli 500 jäsentä. Fylet toimivat viranhaltijoiden vaalipiireinä, muun muassa kymmenen kenraalin (strategoi) valinnassa, ja niistä tuli armeijan yksikköjen perusta. Niistä valittiin myös urheilijoita, laulajia ja tanssijoita erilaisiin juhliin.

Fylet 307/306–224/223 eaa.

Hellenistisen kauden alkupuolella vuonna 307/306 eaa. ateenalaiset kunnioittivat Makedonian kuningasta Antigonos I Monoftalmosta sekä Demetrios Poliorketesta lisäämällä kaksi uutta fyleä, Antigonis ja Demetrias, fyleiksi I ja II. Näitä kutsutaan ”makedonialaisiksi fyleiksi”. Vanhojen fylejen numeroa siirrettiin kahdella eteenpäin. Fylejä oli nyt siis 12. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 224/223 eaa. saakka.^[23]

Fylet 224/223–201/200 eaa.

Vuonna 224/223 eaa. ateenalaiset kunnioittivat Egyptin kuningasta Ptolemaios III Euergetestä lisäämällä uuden fylen Ptolemais fyleksi VII. Sitä kutsutaan myös ”egyptiläiseksi fyleksi”. Tätä järjestyksessä seuranneiden fylejen numeroa siirrettiin yhdellä eteenpäin. Fylejä oli nyt 13. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 201/200 eaa. saakka.^[23]

Fylet 201/200 eaa.

Ateenan ja Makedonian sodan seurauksena kaksi makedonialaista fyleä I ja II poistettiin noin vuonna 201/200 eaa., ja jäljelle jääneiden fylejen numeroita muutettiin vastaavasti. Fylejä oli nyt 11. Järjestelmä oli käytössä vain joitakin kuukausia.^[23]

Fylet 201/200 eaa.–124/125 jaa.

Vuonna 201/200 eaa. ateenalaiset kunnioittivat Makedonian vastaisessa sodassa auttanutta Pergamonin kuningasta Attalos I:tä lisäämällä uuden fylen Attalis viimeiseksi fyleksi XII. Fylejä oli nyt siis jälleen 12. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 124/125 jaa.^[23]

Fylet 124/125 jaa. lähtien

Roomalaisella kaudella vuonna 124/125 jaa. ateenalaiset kunnioittivat keisari Hadrianusta lisäämällä uuden fylen Hadrianis fyleksi VII. Tätä järjestyksessä seuranneiden fylejen numeroa siirrettiin jälleen yhdellä eteenpäin. Fylejä oli nyt 13. Järjestelmä oli käytössä antiikin ajan lopulle saakka.^[23]

Muissa joonialaisissa kaupungeissa käytettiin osittain samaa fyle-jakoa kuin varhaiskauden Ateenassa, joskus eri nimillä tai lukumäärällä.