Öölannin pitäjät. Pitäjien nimet ovat pienellä, 1970-lukua edeltäneiden kuntien hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet kaikkein suurimmalla tekstillä.Eketorpin muinaislinna.
Kunnan maapinta-ala on 667,25 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 722 henkeä (31.12.2021).[2]
Mörbylånga on toinen Öölannin kahdesta kunnasta. Toinen on Borgholmin kunta, johon kuuluu saaren pohjoisosa. Mörbylångan kunnan kaakkoisosassa Gräsgårdin pitäjän alueella sijaitsee Eketorpin muinaislinna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 196,52 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 29,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1881 Mörbylångan maalaiskunnasta erotettiin omaksi kauppalakseen entinen Mörbylånganepäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping). Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Etelä-Öölannin aiemmat 18 maalaiskuntaa ja yksi kauppala liitettiin kolmeksi "suurkunnaksi":
Ottenby (Gräsgård, Segerstad, Smedby, Södra Möckleby, Ventlinge ja Ås)
Torslunda (Algutsrum, Glömminge, Gårdby, Norra Möckleby, Sandby ja Torslunda)
Mörbylånga (Mörbylångan maalaiskunta ja Mörbylångan kauppala sekä Hulterstad, Kastlösa, Resmo, Stenåsa ja Vickleby).
Oli epätavallista, että Mörbylångan kuntamuodoksi valittiin maalaiskunta, vaikka yksi liitoskunnista olikin kauppala. Vuonna 1967 Ottenbyn maalaiskunta yhdistettiin Mörbylångaan. Vuonna 1971 maalaiskunnat muutettiin kunniksi, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Nykyiset rajansa Mörbylångan kunta sai vuonna 1974, jolloin Torslunda liitettiin siihen.
Mörbylångan ja Borgholmin kuntien yhdistämisestä koko Öölannin saarimaakunnan kattavaksi Öölannin kunnaksi on käyty keskusteluja. Asiasta järjestettiin paikallinen kansanäänestys vuonna 2009. Koko Öölannissa 56 % vastusti ja 41 % kannatti kuntien yhdistymistä. Mörbylångan kunnassa vastarinta oli voimakkainta.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
164
1,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
702
4,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
12 850
87,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 79 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 69 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 190 611 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 161 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,5 %
18–64-vuotiaat: 56,8 %
65 vuotta täyttäneet: 22,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
9,3
6,7
jalostus
24,1
19,4
palvelut
62,5
71,2
tuntematon
4,1
2,7
Työpaikkoja ja työllisiä
4 763
6 719
työpaikkaomavaraisuus
70,9
Taajamat
Kunnassa on yhdeksän taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 780 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stora Rör kuuluu osin myös Borgholmin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mörbylångan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Resmo-Vickleby
Mörbylånga-Kastlösa
Hulterstad-Stenåsa
Sydöland
Glömminge
Algutsrum
Torslunda
Norra Möckleby, Sandby och Gårdby
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Mörbylånga kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
_2012-10-22_13-30-47.jpg)
