Ruotsin läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (ruots. län), jotka on edelleen jaettu 290 kuntaan (ruots. kommun).

Birger-jaarli ja Maunu Ladonlukko perustivat linnaläänit aikana, jolloin ledungit korvattiin uudella organisaatiolla vakituisten verojen keräämiseksi. Lisäksi perustettiin ylläpitoläänejä kuningasperheen jäsenille, panttiläänejä yksityishenkilöille lainaksi ja palvelusläänejä sotilaspalveluksia vastaan. Tämä linnaläänijako perustui maakuntiin.

Uusi lääniorganisaatio muodostettiin vuoden 1634 hallitusmuodon myötä, eivätkä läänien rajat siinä enää olleet täysin yhteneviä maakuntien kanssa.

Nykyinen läänijako on pääpiirteissään ollut voimassa vuodesta 1810 lähtien (vuosi sen jälkeen kun Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle). Kolme suurta muutosta on kuitenkin toteutettu:

• Tukholman kaupungin (ruots. överståthållarämbetet) ja Tukholman läänin yhdistäminen uudeksi Tukholman lääniksi vuonna 1968
• Kristianstadin ja Malmöhusin läänien yhdistäminen Skånen lääniksi vuonna 1997
• Göteborgin ja Bohusin, Älvsborgin ja Skaraborgin läänien yhdistäminen Länsi-Götanmaan lääniksi vuonna 1998. Samalla Habon ja Mullsjön kunnat siirrettiin Skaraborgin läänistä Jönköpingin lääniin kansanäänestysten perusteella.

Lisäksi Kopparbergin lääni muutti nimensä Taalainmaan lääniksi vuoden 1997 alussa.

Viranomaistehtäviä lääneissä hoitavat lääninhallitukset, jotka ovat osa valtionhallintoa. Poliittisia tehtäviä hoitavat maakäräjät (ruots. landsting), joiden päättäjät läänien asukkaat valitsevat.

Pääartikkeli: Lääninhallitus

Lääninhallitus on valtion alueellinen edustaja ja toimii linkkinä läänien ja valtion välillä. Hallitus nimittää lääninhallituksen johtajan, jota kutsutaan maaherraksi. Lääninhallitus vastaa muun muassa tietyistä sosiaalihuoltokysymyksistä ja alueellisesta yhdyskuntasuunnittelusta. Läänintyölautakunta ja metsänhoitohallitus ovat esimerkkejä muista valtiollisista elimistä läänissä. Lääninlautakunta tai vastaava on alisteinen valtiolliselle toimijalle ja työskentelee samoissa kysymyksissä, mutta alueellisella tasolla.

Pääartikkeli: Maakäräjät

Maakäräjissä päätöksenteosta vastaa asukkaiden suorilla vaaleilla valitsema maakäräjävaltuusto. Se nimittää maakäräjähallituksen, joka johtaa maakäräjien työtä. Tärkein vastuualue on terveydenhuolto. Muita tavallisia tehtäviä ovat hammashoito, koulutus, kulttuuri (enimmäkseen lääninmusiikki, -teatterit ja -museot) ja elinkeinoelämän tukeminen. Vastuu joukkoliikenteestä jaetaan usein kuntien ja maakäräjien kesken. Maakäräjien toiminta rahoitetaan valtionavustuksilla, maakäräjäverolla ja erinäisillä maksuilla.

Gotlannin läänissä ei ole maakäräjiä, vaan sen tehtävistä huolehtii Gotlannin kunta. Skånen läänin maakäräjät ja Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät ovat kokeiluluonteisesti saaneet muita maakäräjiä enemmän paikallista itsehallintoa; niillä on esimerkiksi suurempi vastuu aluekehityksestä.

Jokaisella läänillä on tunnuskirjain, jota käytettiin vuosina 1916–1973 autojen rekisterinumeroissa. Lisäksi lääneillä on kaksinumeroiset koodit, joita käytetään tilastoissa. Kuntien nelinumeroisissa koodeissa kaksi ensimmäistä numeroa kertovat, mihin lääniin kunta kuuluu. Seuraavan taulukon tilastotietojen lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta on 31.12.2011 ja pinta-alan (maapinta-ala, km²) ajankohta 1.1.2012.

Lääni	Kirjain	Koodi	Pinta-ala[1]	Väkiluku[2]	Väentiheys	Pääkaupunki	Perustettu	Kuntien määrä
Blekingen lääni	K	10	&&&&&&&&&&&02931.03300002 931,33	&&&&&&&&&0152979.&&&&00152 979	&&&&&&&&&&&&&052.020000052,2	Karlskrona	1683	&&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
Gotlannin lääni	I	09	&&&&&&&&&&&03134.0500003 134,05	&&&&&&&&&&057308.&&&&0057 308	&&&&&&&&&&&&&018.030000018,3	Visby	1678 (?)	&&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
Gävleborgin lääni	X	21	&&&&&&&&&&018119.034000018 119,34	&&&&&&&&&0276130.&&&&00276 130	&&&&&&&&&&&&&015.020000015,2	Gävle	1762	&&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010
Hallandin lääni	N	13	&&&&&&&&&&&05427.04400005 427,44	&&&&&&&&&0301724.&&&&00301 724	&&&&&&&&&&&&&055.060000055,6	Halmstad	1719	&&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
Itä-Götanmaan lääni	E	05	&&&&&&&&&&010544.058000010 544,58	&&&&&&&&&0431075.&&&&00431 075	&&&&&&&&&&&&&040.090000040,9	Linköping	1634	&&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013
Jämtlandin lääni	Z	23	&&&&&&&&&&048944.080000048 944,80	&&&&&&&&&0126299.&&&&00126 299	&&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6	Östersund	1810	&&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
Jönköpingin lääni	F	06	&&&&&&&&&&010437.071000010 437,71	&&&&&&&&&0337896.&&&&00337 896	&&&&&&&&&&&&&032.040000032,4	Jönköping	1687	&&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013
Kalmarin lääni	H	08	&&&&&&&&&&011165.051000011 165,51	&&&&&&&&&0233090.&&&&00233 090	&&&&&&&&&&&&&020.090000020,9	Kalmar	1634	&&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012
Kronobergin lääni	G	07	&&&&&&&&&&&08424.09500008 424,95	&&&&&&&&&0184654.&&&&00184 654	&&&&&&&&&&&&&021.090000021,9	Växjö	1674	&&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
Länsi-Götanmaan lääni	O	14	&&&&&&&&&&023797.030000023 797,30	&&&&&&&&01590604.&&&&001 590 604	&&&&&&&&&&&&&066.080000066,8	Göteborg	1998	&&&&&&&&&&&&&049.&&&&0049
Norrbottenin lääni	BD	25	&&&&&&&&&&097256.085000097 256,85	&&&&&&&&&0248545.&&&&00248 545	&&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6	Luulaja	1810	&&&&&&&&&&&&&014.&&&&0014
Skånen lääni	M	12	&&&&&&&&&&010968.081000010 968,81	&&&&&&&&01252933.&&&&001 252 933	&&&&&&&&&&&&0114.0200000114,2	Malmö	1997	&&&&&&&&&&&&&033.&&&&0033
Södermanlandin lääni	D	04	&&&&&&&&&&&06076.0600006 076,06	&&&&&&&&&0272563.&&&&00272 563	&&&&&&&&&&&&&044.090000044,9	Nyköping	1634	&&&&&&&&&&&&&&09.&&&&009
Taalainmaan lääni	W	20	&&&&&&&&&&028029.061000028 029,61	&&&&&&&&&0276565.&&&&00276 565	&&&&&&&&&&&&&&09.09000009,9	Falun	1634	&&&&&&&&&&&&&015.&&&&0015
Tukholman lääni	AB	01	&&&&&&&&&&&06526.02400006 526,24	&&&&&&&&02091473.&&&&002 091 473	&&&&&&&&&&&&0320.0500000320,5	Tukholma	1714 (1968)	&&&&&&&&&&&&&026.&&&&0026
Uppsalan lääni	C	03	&&&&&&&&&&&08192.0700008 192,07	&&&&&&&&&0338630.&&&&00338 630	&&&&&&&&&&&&&041.030000041,3	Uppsala	1634	&&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
Värmlannin lääni	S	17	&&&&&&&&&&017517.015000017 517,15	&&&&&&&&&0272736.&&&&00272 736	&&&&&&&&&&&&&015.060000015,6	Karlstad	1779	&&&&&&&&&&&&&016.&&&&0016
Västerbottenin lääni	AC	24	&&&&&&&&&&054672.014000054 672,14	&&&&&&&&&0259667.&&&&00259 667	&&&&&&&&&&&&&&04.07000004,7	Uumaja	1638	&&&&&&&&&&&&&015.&&&&0015
Västernorrlandin lääni	Y	22	&&&&&&&&&&021551.067000021 551,67	&&&&&&&&&0242155.&&&&00242 155	&&&&&&&&&&&&&011.020000011,2	Härnösand	1762	&&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
Västmanlandin lääni	U	19	&&&&&&&&&&&05118.01500005 118,15	&&&&&&&&&0254257.&&&&00254 257	&&&&&&&&&&&&&049.070000049,7	Västerås	1634	&&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010
Örebron lääni	T	18	&&&&&&&&&&&08503.09400008 503,94	&&&&&&&&&0281572.&&&&00281 572	&&&&&&&&&&&&&033.010000033,1	Örebro	1634	&&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ruotsissa hallitus nimittää selvityksiä varten vastuukomitean (ruots. Ansvarskomittén), johon kuuluu jäseniä kaikista valtiopäivillä edustettuina olevista puolueista. Se sai tehtäväkseen selvittää läänien tulevia tehtäviä, rakennetta, lukumäärää ja rajoja. Komitea jätti pääraporttinsa helmikuussa 2007, jossa se ehdotti läänien määrän vähentämistä kuuteen tai yhdeksään. Ajatuksena oli, että jokaisessa läänissä olisi myös vaativan tason sairaanhoitoa ja suuri yliopisto. Uusi läänijako toteutuisi vuonna 2014, jos päätökset siitä tehtäisiin vuonna 2010.

Raportin jälkeen läänin ovat neuvotelleet keskenään läänijaosta. Neljä pohjoisinta lääniä haluaa yhdistyä kahdeksi lääniksi. Sveanmaalla aluejako on kaikkein ongelmallisin. Tukholman lääni ei halua yhdistyä muihin lääneihin, mutta tietyt läänit haluaisivat yhdistyä siihen. Jopa Örebron lääni haluaa liittyä Tukholman lääniin, mikä jättäisi Värmlannin läänin yksin. Uppsalan, Gävleborgin ja Taalainmaan läänit ovat pyytäneet lupaa perustaa Sveanmaan alueen, johon kuuluisivat myös Örebron ja Västmanlandin läänit. Lopulta siihen voisivat liittyä myös Värmlannin ja Södermanlandin läänit.^[3] Värmlannin läänissä on harkittu myös liittymistä Länsi-Götanmaan lääniin.

Seuraavassa luetteloidaan ne Ruotsin läänit, jotka on perustettu vuoden 1634 hallitusmuodon säätämisen jälkeen, mutta joita ei enää ole olemassa.^[4][5][6] Luettelossa ovat mukana vain ne läänit, jotka sijaitsevat Ruotsin nykyisten rajojen sisällä. Siten esimerkiksi Suomen läänit eivät ole luettelossa.

Läänitasolla on ollut olemassa myös muunnimisiä hallintoalueita esimerkiksi leskikuningattarien ja kruununperijöiden ylläpidon vuoksi. Läänien kanssa samalla tasolla olleet herttuakunnat lakkautettiin vuonna 1689. Maaherrojen ollessa sotilastaustaisia lääniä on kutsuttu kuvernementiksi ja useaa lääniä yhdessä kenraalikuvernementiksi. Läänien sotilaallinen hallinto lakkautettiin vuoden 1719 hallitusmuodossa.

Kreivikunnilla oli laajoja taloudellisia ja hallinnollisia erityisoikeuksia, mutta siitä huolimatta ne olivat lääninhallinnon alaisia. Kaarle XI:n toteuttama iso reduktio lakkautti kreivikunnat vuonna 1680.

Vuoden 1634 jälkeen nimitys lääni on elänyt tiettyjen vanhojen linnaläänien keskuksina toimineiden kihlakuntien nimissä. Sitä on käytetty myös tietyillä ruukkialueilla ja bergslageissa.

	Lääni	Pääkaupunki	Perustettu	Lakkautettu	Kuvaus
	Bohusin lääni	Bohusin linnoitus	1680	1700	Göteborgin ja Bohusin lääni aiempi nimi
	Eskilstunahusin lääni	Eskilstuna		1683	lääni Södermanlandissa
	Gripsholmin lääni	Mariefred		1683	lääni Södermanlandissa
	Göteborgin ja Bohusin lääni	Göteborg	1700	1998	kuuluu Länsi-Götanmaan lääniin
	Hofin lääni				kuuluu Itä-Götanmaan lääniin
	Hudiksvallin lääni	Hudiksvall		1654	jaettu Gävleborgin läänin ja osin Jämtlandin läänin kesken
	Härnösandin lääni	Härnösand		1654	jaettu Västernorrlandin läänin ja osin Jämtlandin läänin kesken
	Jönköpingin ja Kronobergin lääni		1634 1654 1669 1680	1639 1658 1674 1687	jaettu Jönköpingin lääniin ja Kronobergin lääniin
	Kopparbergin lääni	Falun		1997	vaihtoi nimekseen Taalainmaan lääni
	Kristianstadin lääni	Kristianstad	1718	1997	kuuluu Skånen läänin
	Linköpingin lääni	Linköping		1718	ennen vuotta 1719 Itä-Götanmaan läänin nimi
	Malmöhusin lääni	Malmö	1661	1997	kuuluu Skånen lääniin
	Järlen lääni (myöhemmin nimeksi Noran lääni)	Järle, myöhemmin Nora	1641	1648	kuuluu pääosin Örebron lääniin, mutta osin myös Värmlannin lääniin
	Norrlandin lääni			1645	ennen vuotta 1638 koko Norlanti, kunnes Västerbottenin lääni lakkautettiin
	Nyköpingin lääni	Nyköping		1683	kuuluu Södermanlandin lääniin ja oli myös nykyisen läänin nimenä 1850-luvulle asti
	Närken ja Värmlannin lääni		1625 1634	1639 1779	jaettu Örebron lääniin ja Värmlannin lääniin
	Ringstaholmin lääni			1470	kuuluu Itä-Götanmaan lääniin
	Salan lääni		1641	1646	kuuluu Västmanlandin lääniin ja Taalainmaan lääniin
	Stegeborgin lääni			1470	osa Itä-Götanmaan lääniä, tanskalaiset käyttivät nimeä Stükeborg
	Stockholms överståthållarskap			1967	kuuluu Tukholman lääniin
	Skaraborgin lääni	Skara (1634–1659) Mariestad (1660–1997)	1634	1998	kuuluu pääosin Länsi-Götanmaan lääniin, mutta myös Jönköpingin lääniin
	Smålandin lääni		1679	1680	jaettu Jönköpingin läänin, Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin kesken (pieniä osia myös Hallandin läänissä ja Itä-Götanmaan läänisä lääninrajojen muutosten vuoksi)
	Svartsjön lääni	Drottningholm Svartsjö	1787	1809	kuuluu Tukholman lääniin (nykyisen Ekerön kunnan alue)
	Säterin lääni		1634	1646	kuuluu Taalainmaan lääniin
	Telgehusin lääni	Södertälje	1318	1527	sijaitsi Södermanlandissä
	Upplandin lääni		1634 1655	1640 1713	vuosina 1641–1654 jaettuna Uppsalan lääniksi ja Tukholman lääniksi, jotka liitettiin yhteen, kunnes ne vuonna 1714 jälleen erotettiin toisistaan
	Vadstenan lääni	Vadstenan linna			kuuluu Itä-Götanmaan lääniin
	Älvsborgin lääni	Vänersborg	1634	1998	kuuluu Länsi-Götanmaan lääniin
	Ölandin lääni	Borgholm	1819	1826	kuuluu Kalmarin lääniin

Tanskan lääninhallinto koostui aiemmin tietystä määrästä suuria läänejä ja suuresta määrästä pienempiä läänejä ja muita hallinnollisia alueita. Trondheimin lääni, johon Jämtland ja Härjedalen kuuluivat koostui esimerkiksi noin 40 pienemmästä läänistä. Läänin jaettiin laskentalääneihin (ruots. räkenskapslän), maksulääneihin (ruots. avgiftslän) ja palveluslääneihin (ruots. tjänstelän). Laskentalääneissä lääninherra sai vuosittain tietyn palkan ja loppu meni kruunulle. Maksulääneissä lääninherra keräsi tietyn summan rahaa annettavaksi kruunulle, ja sai pitää loput itse. Palvelusläänissä lääninherra sai itse pitää koko läänin verotulot. Lääninrajat ja läänien lukumäärä vaihteli. Esimerkiksi Åhusin lääni lakkautettiin, kun Kristianstad rakennettiin ja Lyckån lääni lakkautettiin, kun Kristianopel rakennettiin.

Verokirjanpito tältä ajalta on Tanskan valtionarkistossa Kööpenhaminassa, paitsi Jämtlandin ja Härjedalenin osalta Oslossa.

Suurempikokoiset nykyisin Ruotsissa sijaitsevat tanskalaisajan läänit eritellään seuraavassa taulukossa. Tanskan valtionarkiston kokoelmissa ne on ilmoitettu oman otsikon alla. On syytä huomata, että läänejä oli paljon enemmän kuin taulukossa on ilmoitettu. Osa lääneistä oli suuria ja tärkeitä, osa hyvin pieniä. Esimerkiksi Brunnbyn pitäjät kartanot olivat Jonstorpin ja Brunnbyn pitäjien sekä "Kullenin läänin" ja "Stubbarpin läänin" alaisuudessa.

Yksi suuri poikkeus on olemassa. Lundagårdin lääni, jonka pääkaupunkina toimi Lund oli ajoittain suhteellisen itsenäinen lääni 1500-luvulla, mutta vuosien 1602 ja 1658 välillä se oli Malmöhusin läänin alaisuudessa.

• Suomen läänit

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin läänit.

• Länsstyrelserna (ruotsiksi) (Lääninhallitusten virallinen Internet-sivusto)
• Sveriges Länskartor (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
• SCB Regina Web Map (kartta Ruotsin aluejaoista)

Ruotsin läänit

Nykyiset läänit	Blekingen lääni Gotlannin lääni Gävleborgin lääni Hallandin lääni Itä-Götanmaan lääni Jämtlandin lääni Jönköpingin lääni Kalmarin lääni Kronobergin lääni Länsi-Götanmaan lääni Norrbottenin lääni Skånen lääni Södermanlandin lääni Taalainmaan lääni Tukholman lääni Uppsalan lääni Värmlannin lääni Västerbottenin lääni Västernorrlandin lääni Västmanlandin lääni Örebron lääni
Lakkautetut läänit	Göteborgin ja Bohusin lääni Kristianstadin lääni Malmöhusin lääni Skaraborgin lääni Tukholman kaupunki Älvsborgin lääni

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sveriges län