Maaninka

Maaninka
Entinen kunta – nykyiset kunnat:; Kuopio
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°09′20″N, 027°18′00″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Kuopion seutukunta
Kuntanumero	476
Hallinnollinen keskus	Maaningan kirkonkylä
Perustettu	1872
Liitetty	2015
– liitoskunnat	Kuopio; Maaninka
– syntynyt kunta	Kuopio
Pinta-ala	575,13 km² ; (1.1.2014)
– maa	466,51 km²
– sisävesi	108,62 km²
Väkiluku	3 748 ; (31.12.2014)
– väestötiheys	8,03 as./km² (31.12.2014)
	Infobox OK

Tämä artikkeli kertoo entisestä kunnasta. Muita merkityksiä on sivulla Maaninka (täsmennyssivu).

Maaninka (aikaisemmin ruots. Maninga^[3]) on Suomen entinen kunta Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Vuoden 2015 alusta Maaninka on ollut osa Kuopiota.^[4]

Vuonna 2014 Maaningalla asui 3 748 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala oli 575,13 km², josta 108,62 km² oli vesistöjä^[1]. Väestötiheys oli 8,03 asukasta/km². Maaningan rajanaapureita ennen sen liittämistä Kuopioon olivat Iisalmi, Kuopio, Lapinlahti, Pielavesi, Siilinjärvi ja Tervo.

Historia

Maaningan Tavinsalmelle perustettiin 1500-luvulla kuninkaankartano Pohjois-Savon hallinnolliseksi keskukseksi. Pitäjästä käytettiin alun perin Tavinsalmi-nimeä, mutta asutuksen painopisteen siirryttyä Kuopionniemelle nimeksi vakiintui Kuopion pitäjä, johon Maaningankin alue kuului. Maaningan kappeliseurakunta muodostettiin vuonna 1764. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella perustettiin itsenäinen Maaningan seurakunta 1871 ja Maaningan kunta 1872.^[5] Maaningalla vanhusten palvelutalo Viljamissa vuonna 1999 tapahtuneessa tuhoisassa tulipalossa viisi vanhusta kuoli ja neljä loukkaantui.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Maaningan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			4 443
1985			4 268
1990			4 135
1995			4 074
2000			3 889
2005			3 781
2010			3 833
Lähde: Tilastokeskus.^[6]

Kuntaliitos

Maaninka osallistui kuntaliitosselvitykseen Siilinjärven kanssa. Uuden kunnan oli kaavailtu aloittavan toimintansa 1. tammikuuta 2013. Maaningan kunnanvaltuusto kuitenkin lopetti kuntaliitosneuvottelut 20. kesäkuuta 2011.^[7] Vielä vuoden 2011 aikana Maaningan kunnanvaltuusto päätti aloittaa kuntaliitosselvitystyön Kuopion kaupungin kanssa.^[8] Maaningalla tehtiin valitus kuntaliitoksesta ja vaadittiin kansanäänestystä. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin yksimielisesti hyväksyä liitoksen vuoden 2015 alusta lukien ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä.^[9]

Nähtävyydet

Kunnan nähtävyyksiin lukeutuvat Korkeakoski ja Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.^[10] Tuovilanlahdessa sijaitsee Kalapuron tila, joka toimii nykyään museona. Luonnonnähtävyyksiä on Pirunhalssin luola, joka sijaitsee Kellarimäen suunnalla.^[11]

Kulttuuri

Ruokakulttuuri

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Maaningan perinneruoiksi valittiin sianlihapaisti, rokkatuuvinki (sakeutettu hernemuhennos) ja marjakiisseli.^[12]

Tapahtumat

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Maaningalla vuonna 2000.^[13]^[14]

Kylät

Maaningalla on 18 kylää:^[15]

Haatala
Halola
Jynkänniemi
Kurolanlahti
Käärmelahti
Kinnulanlahti

Lappetelä
Lappvetelä
Leppälahti
Onkivesi
Pohjois-Haatala
Pulkonkoski

Tavinsalmi
Tuovilanlahti
Varpasmaa
Venäjänsaari
Vianta

Maaningalla syntyneitä tai vaikuttaneita

Tahvo Hiekkaranta, kansanedustaja
Tommi Hoffren, muusikko
Taavetti Lapveteläinen, kansanedustaja
Kari-Pekka Lax, kymmenottelija
Pentti Otsamo, sarjakuvataiteilija
Ahti Rytkönen, professori
Mirja Ryynänen, kansanedustaja
Aino Räsänen, kirjailija
Jari Räsänen, hiihtäjä^[16]
Veikko Räsänen, hiihtäjä
Johan Henrik Tawast, kreivi ja kenraali
Magnus Fredrik Tawast, majuri
Toivo Tuomainen, elokuvanäyttelijä
Paavo Tuominen, 1800-luvun alkupuolen kansanrunoilija
Kalle Valta, kansanedustaja
Birger Fridolf Winter, valtioneuvos, tullihallituksen päätirehtööri 1890–1902
Heikki Väänänen, teollisuusneuvos
Nestor Väänänen, kansanedustaja
Tuula Väätäinen, kansanedustaja

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
↑ ^a ^b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 30.8.2013. (ruotsiksi)
↑ Kuntauudistus jatkuu liitosselvityksin. Heksingin Sanomat, 31.12.2014. Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus). Viitattu 1.1.2015.
↑ FM Jussi Tuovinen: Kunnan historiaa Maaningan kunta. Arkistoitu 18.11.2007. Viitattu 31.10.2007.
↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.^{[vanhentunut linkki]}
↑ http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/maaninka-siilinjärvi-kuntaliitoksen-suunnittelutyö-lepäämään/681182^{[vanhentunut linkki]}
↑ http://www.maaninka.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011031^{[vanhentunut linkki]}
↑ Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015 yle.fi. Viitattu 13.11.2012.
↑ http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/korkeakoski/
↑ Pirunhalssin luola, Maaninka 11.7.2014. Retkipaikka. Viitattu 18.4.2022.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
↑ Suviseurat upposi kuraan Maaningalla Helsingin Sanomat . 1.7.2002. Viitattu 27.6.2022.
↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 135. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maaninka Wikimedia Commonsissa

[pinta-ala-1] Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.

[vakilukuviite-2] Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.

[3] Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 30.8.2013. (ruotsiksi)

[4] Kuntauudistus jatkuu liitosselvityksin. Heksingin Sanomat, 31.12.2014. Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus). Viitattu 1.1.2015.

[5] FM Jussi Tuovinen: Kunnan historiaa Maaningan kunta. Arkistoitu 18.11.2007. Viitattu 31.10.2007.

[6] Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.^{[vanhentunut linkki]}

[7] ttp://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/maaninka-siilinjärvi-kuntaliitoksen-suunnittelutyö-lepäämään/681182^{[vanhentunut linkki]}

[8] ttp://www.maaninka.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011031^{[vanhentunut linkki]}

[liitos-9] Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015 yle.fi. Viitattu 13.11.2012.

[10] ttp://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/korkeakoski/

[11] Pirunhalssin luola, Maaninka 11.7.2014. Retkipaikka. Viitattu 18.4.2022.^{[vanhentunut linkki]}

[12] Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

[13] Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.

[14] Suviseurat upposi kuraan Maaningalla Helsingin Sanomat . 1.7.2002. Viitattu 27.6.2022.

[suomenmaa5-15] Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 135. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5

[hs050708-16] Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]