|
Tervo
Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 390 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,55 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,00 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta. MaantiedeTervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksi.[7] Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.[8] Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammin vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Koskisydän, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus. Suomen pisin sisävesikanava Kolun kanava[9] on pituudeltaan 2100 metriä. Se rakennettiin alun perin jo 1890-luvulla.[10] Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.  Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää. KylätTervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.[11] TaajamatVuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamassa, 989 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervon taajama-aste on 36,2 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Tervon kirkonkylä.[13] HistoriaNykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.[14] Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.[15] Tervo kuului aikaisemmin historialliseen Rautalammin emäpitäjään. Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismia.[16] HallintoTervon kunnanjohtaja vuodesta 2022 alkaen on Lari Tiikasalo.[17] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6] TalousVuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.[18] Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.  VäestönkehitysSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Seurakunnat ja kirkolliset rakennukset Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi Niiniveden seurakunnaksi.[20] Pyhäkkönä Tervolla toimii vuonna 1925 rakennettu Tervon kirkko. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[21] Sen pyhäkkö on vuonna 1955 rakennettu Pyhän profeetta Elian rukoushuone. Talluskylässä toimii Karttulan vapaaseurakunta, jonka pyhäkkö on vuonna 1927 rakennettu Talluskylän rukoushuone.[22] PalvelutTervossa toimii yksi peruskoulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.[23] Perusterveydenhoitoa tarjoaa arkisin Tervon terveysasema. Viikonloppuisin akuuteissa tarpeissa lääkäripäivystys on saatavilla päivällä Keiteleen tai Pielaveden terveysasemalta, iltaisin ja öisin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksestä.[24] Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Koskisydän sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki. Tunnettuja tervolaisia
Ruokakulttuuri1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.[25] Katso myösLähteet
Aiheesta muualla
Information related to Tervo |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
