Pula

Pula; ital. Pola, slov. Pulj
	; Pula ilmakuvassa
; lippu	; vaakuna
	; Pula
	Koordinaatit: 44°52′0″N, 13°51′0″E
Valtio	Kroatia
Piirikunta	Istria
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	52,6 km²
Väkiluku (2018) (arvio)	56 388
– Väestötiheys	1072 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	52100
Suuntanumero(t)	052
	www.pula.hr/hr/
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Rahayksiköstä kertoo artikkeli Pula (rahayksikkö). Pulaa yleisnimenä sivuaa muiden muassa artikkeli pula-aika.

Pula (ital. Pola, sloveeniksi Pulj) on kaupunki Istrian niemimaan eteläkärjessä, Kroatiassa. Vuonna 2018 siellä asui 56 388 asukasta.^[1] Pula on Istrian piirikunnan suurin kaupunki; esikaupunkialueineen sen väkiluku on noin 85 000.

Väestö

Vuoden 2018 arvion mukaan Pulassa asui 56 388 asukasta. Asukkaista 48,7 prosenttia oli miehiä ja 51,3 prosenttia naisia. Asukkaista 0–14-vuotiaita oli 13,2 prosenttia, 15–64-vuotiaita 67,5 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 19,3 prosenttia.^[1]

Historia

Kaupungissa on asutuksen merkkejä 900-luvulta eaa. Sen perusti illyrialainen histrien heimo. Roomalaisasutus Colonia Pietas Julia Pola perustettiin vuonna 178 eaa. Slaavit saapuivat alueelle 600-luvulla. Vuonna 1150 Pula vannoi uskollisuutta Venetsian tasavallalle.

Dante mainitsee Pulan Jumalaisessa näytelmässä:

come a Pola, presso del Carnaro ch'Italia chiude e i suoi termini bagna

Eino Leinon suomennoksessa vuodelta 1912 teksti kuuluu:

»Kuin luona Arles'in, niissä Rhône viipyy,

ja Polan luona, lähellä Quarnaron,
Italian rantaa, rajaa huuhtovaisen,

maa kaikki kuokittu on hautakummuin,
niin täällä joka suuntaan myös, mut tapaan,
mi viel' on kahta katkerampi. Hautain

näät ympärillä liekit liehui, joista
ne kuumentui niin hehkuviksi, rautaa

ett' tarvis kuumempaa ei sepäntaito.»

^[2]

Pulan valtasivat vuorotellen genovalaiset, unkarilaiset ja Habsburgit. Kun Venetsia kärsi tappion vuonna 1797, Pula liitettiin Habsburgien alueisiin. Vuonna 1805 se liitettiin osaksi Napoleonin Italian kuningaskuntaa ja sittemmin Ranskan Illyrian provinsseja. Vuonna 1813 Pula palasi Itävallalle, jonka kruununmaita se oli Itävalta-Unkarin tuhoon, vuoteen 1918 asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupunki kuului Italialle, ja toisen maailmansodan jälkeen se oli YK:n hallinnassa, kunnes se vuonna 1947 liitettiin Jugoslaviaan, vaikka suurin osa asukkaista oli italialaisia. Italialaisten paetessa kaupungin väkiluku laski vuoden 1931 ajan 41 439:stä alle 20 000:een.

Talous

Pula on merkittävä turistikohde. Kaupungissa on kaksi telakkaa, sementti- ja rakennusteollisuutta sekä elintarvike- ja lasitehdas.

Turismi

Turistikohteista merkittävimpiä ovat Pulan amfiteatteri, Sergiusten riemukaari ja Augustuksen temppeli. Vanhankaupungin teiden päällysteenä on yhä roomalaisaikaisia kiviä. Lähellä Adrianmeren rannikkoa sijaitsee Brijunin saariryhmä, joka on kansallispuisto.

Liikenne

Pulan lentoasemalla (IATA: PUY, ICAO: LDPL) ei ole kansainvälisen lentoaseman statusta, mutta muutama ulkomainen lentoyhtiö tekee sinne lentoja.

Lähteet

↑ ^a ^b Pula citypopulation.de. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
↑ Dante; Jumalainen näytelmä; Helvetti.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pula Wikimedia Commonsissa

službene stranice Grada Pule

Kroatian kaupungit

[cp-1] Pula citypopulation.de. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)

[2] Dante; Jumalainen näytelmä; Helvetti.

[1]

[2]