|
Raamatunkäännökset Raamattu on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu kirja. Juutalainen raamattu Tanakh, joka vastaa suurin piirtein protestanttista Vanhaa testamenttia, kirjoitettiin alun perin hepreaksi, lukuun ottamatta joitakin arameaksi kirjoitettuja osia Danielin, Esran ja Jeremian kirjoissa. Uusi testamentti on yleisimpien käsitysten mukaan kirjoitettu alun perin koinee-kreikaksi, joskin jotkut tutkijat katsovat, että jotkut osat siitä olisi kirjoitettu alun perin joko kokonaan tai osittain arameaksi ennen kreikankielistä käännöstä. Yhtenä esimerkkinä on pidetty Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun alkua, jota on pidetty kreikankielisenä käännöksenä arameankielisestä hymnistä. LähestymistapojaRaamatun kääntämisessä voidaan käyttää erilaisia lähestymistapoja:
Mielipiteet vaihtelevat suuresti sen suhteen, mikä menetelmistä olisi paras Raamatun viestin esittämiseen täsmällisimmin. Monet Raamattua tutkivat ovat sitä mieltä, että menetelmistä kannattaa hyödyntää useita samanaikaisesti. Esimerkiksi hyvin sanatarkka käännös voi olla hyödyllinen tutkittaessa yhden sanan tai aiheen merkitystä, kun taas muita menetelmiä voidaan hyödyntää tavoitellessa pidemmän tekstin alkuperäistä merkitystä asiayhteydessään. Käännös ei kuitenkaan koskaan voi olla täysin yhtäläinen alkutekstin kanssa, se on aina tulkinta jossa pyritään vastaavuuteen, ekvivalenttisuuteen.[1] HistoriaAntiikin aikaEnsimmäisiä Tooran tekstien käännöksiä tehtiin ensimmäisen pakkosiirtolaisuuden aikana Babyloniassa, kun arameasta alkoi tulla juutalaisten yleiskieli. Kun suurin osa ihmisistä puhui arameaa eikä enää ymmärtänyt hepreaa, Tooraa käännettiin Targumeiksi eli arameankielisiksi käännöksiksi, jotta tavallinen kansa voisi ymmärtää Tooraa, kun sitä luettiin synagogissa. Yksi tunnetuimmista Vanhan testamentin käännöksistä, Septuaginta, syntyi 200-luvulla eaa. Suurin osa Tanakhia oli tuolloin edelleen hepreaksi. Juutalaisia kerääntyi kuitenkin paljon Egyptiin, johon Aleksanteri Suuri oli perustanut nimeään kantavan Aleksandrian kaupungin. Yhteen aikaan kolmannes kaupunkilaisista oli juutalaisia. Nämä juutalaiset puhuivat edelleen enimmäkseen arameaa, mutta monet alkoivat kreikkalaistua niin sanotuiksi helleenisiksi juutalaisiksi. Ptolemaios II Filadelfos palkkasi joukon juutalaisia (eri lähteiden mukaan 15–70 (kreikan septuaginta) henkeä), jotka osasivat sekä hepreaa että koinee-kreikkaa. Kääntäjät tuottivat Septuagintan. Origeneen Heksapla vertaili kuutta eri Vanhan testamentin käännöstä rinnakkain. Näihin kuuluivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Aquila Sinopelaisen ja Symmakhos Ebioniitin käännökset. Kanoninen kristillinen Raamattu koottiin vuonna 325 Nikean kirkolliskokouksessa. Hieronymuksen Vulgata ajoittuu vuosille 382 ja 420. Hieronymusta edeltäneitä latinankielisiä käännöksiä kutsutaan nimellä Vetus Latina. Niissä muun muassa Vanha testamentti oli käännetty Septuagintasta alkutekstien sijaan. Hieronymus alkoitti uudistamalla näitä varhaisempia latinankielisiä käännöksiä, mutta päätyi suorittamaan käännöksen suoraan heprean- ja kreikankielisistä alkuteksteistä niin paljon kuin mahdollista. 300-luvulla Wulfila käänsi Uuden testamentin gootin kielelle. 400-luvulla Pyhä Mesrob käänsi koko Raamatun armenian kielelle. Samalla ajalle ajoittuvat syyrian-, koptin-, etiopian- ja georgiankieliset käännökset. KeskiaikaKeskiajalla varsinkaan Vanhan testamentin kääntämistä ei pidetty suotavana. Keskiajalta on kuitenkin peräisin joitakin katkelmallisia muinaisenglanninkielisiä käännöksiä, tunnetuimpana kadonnut Kunnianarvoisan Bedan tekemä käännös Johanneksen evankeliumista. Hänen kerrotaan tehneen käännös hieman ennen kuolemaansa noin vuonna 735. Vanhaksi yläsaksaksi käännetty Matteuksen evankeliumi ajoittuu vuoteen 748. Kaarle Suuri tilasi Alcuinilta uuden version Vulgatasta. Käännös vanhalle kirkkoslaaville ajoittuu 800-luvun loppupuolelle. Alfred Suuri laittoi joukon kansankielisiä raamatunkatkelmia kiertämään vuoden 900 tienoilla. Näihin kuului osia Pentateukista, kuten kymmenen käskyä, joista tuli osa Alfredin lakeja. Noin vuonna 990 valmistui kokonainen käännös neljästä evankeliumista muinaisenglannilla, länsisaksin murteella. Näitä kutsutaan Wessexin evankeliumeiksi Paavi Innocentius III julisti kirkon ulkopuoliset raamatunkäännökset pannaan vuonna 1199 vastaiskuna kataarien ja waldensialaisten harhaopeille. Toulousen ja Tarragonan kirkolliskokoukset tekivät raamatunkäännösten omistamisesta laitonta vuonna 1234. Tunnetuin keskienglantilainen raamatunkäännös Wycliffen Raamattu vuodelta 1383 perustui Vulgataan. Oxfordin kirkolliskokous julisti sen pannaan vuonna 1408. Unkarilainen hussilaisten Raamattu ilmestyi 1400-luvulla, ja vuonna 1478 valmistui espanjalainen käännös Valencian murteella. Reformaatio ja uuden ajan alkuTyndalen Raamattu vuodelta 1526 kohtasi suuren vastustuksen, ja William Tyndale vangittiin vuonna 1535 Vanhan testamentin käännöksestään. Froschauerin Raamattu vuodelta 1531 ja Lutherin Raamattu vuodelta 1534 olivat merkittävä osa uskonpuhdistusta. Niiden molempien osia ilmestyi jo pitkin 1520-lukua. Katolinen Jacques Lefèvre d'Étaplesin vuonna 1530 julkaisema Raamattu jopa edelsi ajallisesti protestanttisia käännöksiä. Reformaation myötä kansankielisten käännösten tekeminen vapautui, ja kaikki merkittävimmät eurooppalaiset kielet saivat pian omat käännöksensä. Jesuiittojen suorittama lähetystyö johti siihen, että Raamattu käännettiin 1600-luvulla myös useille Uuden Maailman kielille. NykykäännöksetRaamattu on edelleen maailman käännetyin kirja. Vuonna 2004 vähintään yksi Raamatun kirja oli käännetty 2 377 kielelle kaikkiaan 6 900 SIL Internationalin luettelemasta kielestä. Näihin kuuluu 665 afrikkalaista, 585 aasialaista, 414 oseanialaista, 404 Latinalaisen Amerikan ja Karibianmeren, 209 eurooppalaista ja 75 pohjois-amerikkalaista kieltä. Näin Raamattu on periaatteessa saatavilla kokonaan tai osittain 98 prosentille maailman väestöstä. United Bible Societies avustaa 600 uuden käännöksen tekemisessä.   Luettelo raamatunkäännöksistäAfrikaansRaamattu käännettiin afrikaansin kielelle vuonna 1933, ja se uudistettiin vuonna 1953. Sen käänsi eteläafrikkalainen raamattuseura Bybelgenootskap van Suid Afrika. EnglantiMerkittävimpiä käännöksiä:
EspanjaEnsimmäinen kokonainen käännös alkukielistä espanjaksi oli Casiodoro de Reinan Biblia del Oso vuodelta 1569.
ItaliaEnsimmäinen painettu käännös italian kielelle oli Malermin Raamattu vuonna 1471. PohjoissaamePohjoissaame on puhutuin saamelaiskieli, ja sitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Uusi testamentti käännettiin ensimmäisen kerran pohjoissaameksi vuonna 1840. Korjattu käännös Uudesta testamentista sekä Vanha testamentti julkaistiin yhtenäisenä Raamattuna vuonna 1895. Käännöksen kieli oli kuitenkin vaikeasti ymmärrettävää vanhaa saamea, eikä yhtenäisen kirjakielen puuttuessa käännöstä hyväksytty kaikissa valtioissa. Suomen saamelaisten kannalta erityisen hankalaa oli voimakas norjan vaikutus kielessä. Päätös uuden käännöksen tekemisestä tehtiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Lopulta lähes 20 työvuoden jälkeen uusi raamatunkäännös valmistui pohjoissaameksi keväällä 2019, ja se otettiin virallisesti käyttöön 1. syyskuuta 2019. Sen kielimuoto on hyväksytty kaikissa kolmessa valtiossa, joissa pohjoissaamea puhutaan. Käännöstyöryhmän mukaan uuden raamatunkäännöksen kirjallinen kieli yhdistää eri maiden saamelaisia ja vahvistaa heidän identiteettiään sekä laajentaa saamen puhujien sanavarastoa.[2][3][4] Vuonna 2019 päättyneen käännöstyön kielitieteellinen johtaja oli Oulun yliopiston saamen kielen emerituslehtori Tuomas Magga. Työtä hallinnoi Norjan Pipliaseura.[2][4] RuotsiEnsimmäisen ruotsinkielisen raamatunkäännöksen määräsi toimitettavaksi Kustaa Vaasa, joka käännytti Ruotsin katolisuudesta protestanttisuuteen.
Saksa Ensimmäinen saksankielinen raamatunkäännös oli Martti Lutherin tekemä. Uusi Testamentti julkaistiin vuonna 1522 ja koko Raamattu vuonna 1534. Tällä oli suuri vaikutus paitsi Saksan kirjakielen kehittymiselle, myös muille raamatunkäännöksille eri puolilla Eurooppaa. Suomi
ViroEnsimmäinen vironkielinen raamatunkäännös Piibli Ramat on peräisin vuodelta 1739[7]. Käännöksen teki Anton Thor Helle suurelta osalta Pohjois-Viron, erityisesti Harjumaan, murteiden pohjalta. Tuorein vironkielinen raamatunkäännös on vuodelta 1997. Suomalaisten raamatunkäännöstyö eri kielilleVuonna 1812 aloittanut Suomen Pipliaseura on varhaisin Raamattuja kääntävä järjestö Suomessa. Sen suurin yksittäinen hanke yhdessä Raamatunkäännösinstituutin kanssa on käännöstyö 12:lle Venäjän alueella puhuttavalle suomensukuiselle kielelle. Suomessa on tehty myös Wycliffe Raamatunkääntäjät -lähetysjärjestön kautta käännöstyötä vuodesta 1972 lähtien ja tällä hetkellä suomalaisia kääntäjiä siinä toimii 90 henkilöä. Suomalaisen Raamatunkäännösinstituutin käännöstyönä valmistuneita teoksia:
Lähteet
Aiheesta muualla |
