|
Sadankomitea
 Sadankomitea on suomalainen pasifistinen ja antimilitaristinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea on perustettu vuonna 1963. Tavoitteekseen se ilmoittaa muun muassa aseidenriisunnan, yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen, yhteiskunnan militarististen rakenteiden purkamisen, turvallisuuspolitiikan muuttamisen sellaiseen suuntaan, että sen lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, demokratia sekä kansainvälisen yhteistyön lisäämisen. Sadankomitea on saanut vuosittain valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2016 avustus oli 43 900 €.[2] Rauhantyön edistämisen määrärahoja on leikattu kahtena peräkkäisenä vuotena,[3] ja vuoden 2017 osalta momentti on poistettu kokonaan.[4] HistoriaSadankomitean esikuvana, myös nimen osalta, toimi brittiläinen sodanvastainen komitea Committee of 100, joka oli saanut nimensä perustamisasiakirjansa sadasta alkuperäisestä allekirjoittajasta,[5] ja etenkin sen puheenjohtaja, filosofi Bertrand Russell. Idean toivat Englannista Suomeen Kalevi Suomela ja Osmo Apunen. Uudelle rauhanjärjestölle synnytti tarpeen se, että muita rauhanjärjestöjä vierastettiin 1960-luvun ikäpolven parissa; Rauhanpuolustajia pidettiin Neuvostoliittoon kallellaan olevana ja kristillishenkistä Rauhanliittoa taas vanhoillisena.lähde? Sadankomitealaiset korostivat puoluepoliittista ja uskonnollista sitoutumattomuuttaan. Järjestö arvosteli perinteistä ”automaattisesti opittua” isänmaallisuutta ja etsi rationaalisia perusteita turvallisuuspoliittiselle ajattelulle. Järjestön kasvun vuosia olivat etenkin 1964–1965. Vuonna 1966 perustettiin Ydin-lehti ajamaan sadankomitealaista asiaa. Sadankomitean ydinpiirin jäseniä olivat muun muassa Ilkka Taipale, Johan von Bonsdorff, Kati Peltola, Pekka Peltola sekä Jaakko Blomberg.lähde? Sadankomitea puolusti aseistakieltäytymiseen yllyttäviä puheita helmikuussa 1969 pitänyttä Erik Schülleriä ja alkoi kerätä niin sanottua yllytysadressia vastustaakseen sitä, että aseistakieltäytymiseen yllyttäminen oli laitonta. Adressiin kirjoittivat nimensä esimerkiksi Kaj Chydenius, Jörn Donner, Ville Komsi, Pentti Laine, Paavo Lipponen, Ilkka Taipale ja Erkki Tuomioja.[6] Seurauksena olivat niin sanotut yllytysoikeudenkäynnit.lähde? Perustajiin kuuluvan Kalevi Suomelan mukaan Sadankomitean hegemonia nuoren älymystön parissa murtui 1969–1970, kun vasemmisto järjestäytyi uudelleen Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen. Taistolaisuus nousi hallitsevaksi vasemmistolaiseksi suuntaukseksi yliopistomaailmassa. Järjestö jatkoi kuitenkin toimintaansa ja muun muassa Erkki Tuomioja toimi vaikuttajana komiteassa. Toimintaan toivat uutta intoa Yhdysvaltain keskimatkan ydinohjusten vastainen liikehdintä 1980-luvulla sekä Irakin sodan vastainen toiminta 2000-luvulla.lähde? ToimintaSadankomitean puheenjohtajana toimii Silvia Modig ja varapuheenjohtajana Nora Luoma. Pääsihteerinä työskentelee Jarmo Pykälä. Aiemmin puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa Kalle Kallio, Jan Koskimies, Ville Hulkkonen, Outi Ojala, Kalevi Suomela, Maarit Sinervo, Ilkka Taipale, Risto Heiskala, Kimmo Kiljunen ja Folke Sundman. Järjestö julkaisi aiemmin Pax-verkkolehteä yhdessä Suomen Rauhanliiton kanssa.lähde? RauhanpalkintoSadankomitea on jakanut vuodesta 1978 rauhanpalkinnon.[7] Se on jaettu yleensä itsenäisyyspäivänä. Palkinto on keraamikko Miia Kallion Rauhanlaiva.[8] Rahoitus
PuheenjohtajatSeuraavat henkilöt ovat toimineet Sadankomitealiiton ja Suomen Sadankomitean puheenjohtajina:[24]
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
