Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa
Maakoodi:		FIN
EAA:n jäsenliitto:		Suomen Urheiluliitto
Ateena 1969
Sijoitus mitalitaulukossa: 12.
		Yhteensä	miehet	naiset
Urheilijoita		25	19	6
kultaa		-	-	-
hopeaa		2	2	-
pronssia		-	-	-
pistesijat		5	3	2
Osallistumisvuodet
1934 • 1938 • 1946 • 1950 • 1954 • 1958 • 1962 • 1966 • 1969 • 1971 • 1974 • 1978 • 1982 • 1986 • 1990 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2012 • 2014 • 2016 • 2018 • 2022

Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1969 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Ateenassa 1969.

Suomen Urheiluliitto valitsi EM-kisajoukkueen kahdessa kokouksessa, joista ensimmäinen pidettiin Helsingin Kalevan kisojen jälkeen 18. elokuuta. Tällöin kioihin valittiin 16 urheilijaa. Suomi-Ruotsi-maaottelun jälkeen 8. syyskuuta valittiin vielä 9 urheilijaa, joten joukkueen kokonaisvahvuudeksi tuli 25 urheilijaa. Naisia tuli valituksi kuusi, mikä oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin Suomen EM-kisahistoriassa.^[1]

Tilastojen perusteella parasta suomalaismenestystä voitiin odottaa miesten keihäänheitosta, jonka maailman tilaston kärjessä olivat Jorma Kinnunen ja Pauli Nevala. Kesäkuussa 1969 maailmanennätyksen 92,70 metriä heittänyt Kinnunen kärsi tosin polvivammasta, joten hänen kuntonsa oli arvoitus. Keihäsmiesten lisäksi Euroopan tilastoissa kymmenen parhaan joukkoon mahtuivat seiväshyppääjät Erkki Mustakari ja Risto Ivanoff sekä pituushyppääjä Pertti Pousi.^[2]

Suomalaiset saavuttivat Ateenassa kaksi hopeaa, joista Pauli Nevalan mitali oli odotettu, mutta Reijo Vähälän menestys korkeushypyssä oli suomalaisen EM-historian yllättävimpiä. Vähälä paransi loppukilpailussa kahdesti Suomen ennätystä eikä mestaruuskaan ollut kaukana, sillä voittajan tulokseksi merkittiin sama 217 kuin Vähälällekin.^[2] EM-mitali korkeushypyssä oli Suomelle ensimmäinen 23 vuoteen ja keihäänheitossa 15 vuoteen.

Mitalistien jälkeen parhaiten suomalaisista sijoittui Matti Yrjölä, joka oli kuulantyönnössä neljäs mutta jäi mitalisijasta kuitenkin noin puoli metriä. Keihäänheitossa Esko Kuutti sijoittui seitsemänneksi, mutta polvivaivainen Jorma Kinnunen ei selvinnyt kahdeksan joukkoon. Sirkka Norrlund sivusi 100 metrin aitajuoksun välierissä SE-tulosta 14,0 ja selvisi loppukilpailuun, jossa hän sijoittui kahdeksanneksi. Myös naisten 4 × 400 metrin viestijoukkue sijoittui kahdeksanneksi juoksemalla SE:n ensin alkuerissä ja uudelleen finaalissa.^[3]

Yli 520:n tilastotuloksilla seiväshypyn loppukilpailuun lähteneet Erkki Mustakari ja Risto Ivanoff olivat vaisuja ja jäivät alle viiden metrin tuloksiin.^[4] Myöskin hyvillä tilastotuloksilla pituushyppyyn ja kolmiloikkaan osallistunut Pertti Pousi oli jalkavaivainen eikä edennyt loppukilpailuihin.^[5] Kestävyysjuoksija Juha Väätäinen puolestaan kärsi imusuonitulehduksesta eikä pystynyt kilpailemaan.^[1]

• Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. (Suomen yleisurheilun 100 vuotta) Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1
• Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.): Suuri EM-kirja. (Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990) Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7