|
Vilhelminan kunta
    Vilhelminan kunta (ruots. Vilhelmina kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Vilhelmina.[3] Kunnan maapinta-ala on 8 048,43 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 6 485 henkeä (31.12.2021).[2] Kunnan omia palveluita on tarjolla ainakin kirjasto, päivähoito, peruskoulut ja lukio. Alueella on pienyrityksiä, metsätaloutta ja tunturiseudulla poronhoitoa. Kunta on saamelaisalueen kauppakeskus. Nähtävyyksiä on esimerkiksi kotiseutumuseo. Vuonna 2007 kunnassa oli 11,56 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta. HistoriaVilhelmina on perustettu vuonna 1783. Se sai nimensä kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan mukaan. Vilhelminan kirkonkylä on 1840-luvulta. Siellä on säilyneenä vanhat kirkkotuvat ja puukirkko, jotka toimivat ulkomuseona. Vilhelminassa asui elämänsä myöhemmät vuodet Suomen sodan veteraani Johan Zacharias Bång, jonka on väitetty olleen esikuvana Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufvalle. Kuntajaon kehitysVilhelmina kuuluu niihin Pohjois-Ruotsin kuntiin, jotka jo ennen 1900-luvun puolivälin kuntauudistuksia olivat pinta-alaltaan suuria. Vuonna 1917 Vilhelminan maalaiskuntana perustettiin Vilhelminan taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1947 Vilhelminan kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa, mutta kauppala ja maalaiskunta yhdistettiin jo vuonna 1965. Vihelminan kauppala muutettiin vuonna 1971 nykyiseksi Vilhelminan kunnaksi ilman rajamuutoksia. VaakunaNykyinen vaakuna on entisen Vilhelminan kauppalan vaakuna. Myös Vilhelminan maalaiskunnalla oli oma vaakuna. VäestönkehitysKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 40 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä. Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 162 900 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.[11] Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
ElinkeinotSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
TaajamatKunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 51,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 478 asukasta.[15] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Vilhelmina, jossa oli 3 657 asukasta. Entiset taajamatRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16] PientaajamatYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Entiset pientaajamatRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18] KunnanvaltuustoRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vilhelminan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
PiiritVuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Vilhelminan piiri. SeurakunnatVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Historialliset seurakunnatSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Kirkot
Lähteet
Aiheesta muualla Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelminan kunta.
 Västerbottenin läänin kunnat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
